Aerosolien merkitys maapallon säteilytasapainoon tarkentunut

Uusia tutkimustuloksia hyödynnettävä kansainvälisessä ilmastonmuutospolitiikassa 

Aerosolien viilentävä säteilyvaikutus ilmastoon vähenee huomattavasti vuoteen 2030 mennessä, jos ilmansaasteiden rajoitukset ja rikkipäästöjen suodatustekniikat otetaan maailmanlaajuisesti käyttöön. Tämä lisää ilmaston lämpenemistä entisestään noin yhdellä asteella. Juuri päättyneessä akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa tutkijat ovat pystyneet tarkentamaan ilmakehän pienhiukkasten vaikutuksen maapallon ilmakehän säteilytasapainoon. Pienhiukkasten vaikutus ilmakehään on tähän asti ollut suurin ilmastonmuutokseen ja ennusteisiin liittyvä fysikaalinen epävarmuustekijä. Uudet tulokset vähentävät epävarmuutta noin 50%. 

Uudet Euroopan alueen kattavat ilmansaasteiden ja pienhiukkaspitoisuuksien päästölaskelmat osoittavat, että typpiyhdistepäästöjen – varsinkin ammoniakkipäästöjen- rajoittaminen on yksi tehokkaampia keinoja laskea pienhiukkasmäärä ja tätä kautta parantaa ilmanlaatua. Myös rikkidioksidipäästöjen määrällä on tulevaisuudessa erittäin suuri merkitys ja niiden rajoittaminen vähentää merkittävästi pienhiukkasten viilentävää vaikutusta ilmastoon. Pohjoisten havumetsien luonnolliset orgaaniset hiiilivetypäästöt ovat keskeinen tekijä pienhiukkasten muodostumisessa. Tämä luontoperäinen termostaatti osallistuu osaltaan ilmaston viilentämiseen. 

Tutkimustulokset perustuvat kaikkien aikojen laajimpiin jatkuviin mittauksiin ja mittauskampanjoihin, joissa mm. Euroopan yläpuolista ilmakehää havainnoitiin samanaikaisesti niin maanpintamittalaitteilla kuin lentokoneisiin sijoitetuin mittalaittein. Neljän vuoden aikana on kehitetty pienimmän kokoluokan pienhiukkasten mittalaitetekniikkaa ja perustettu uusia mittausasemia globaalin ilmansaasteiden seurannan kannalta merkittäviä havaintoalueille: Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan, Kiinaan ja Intiaan. Kenttämittausten tueksi on hankkeen aikana tehty erityyppisten laboratoriokokeita. Saatujen tulosten pohjalta on jatkokehitetty olemassa olevia ennustusmalleja alkaen nanometrin kokoisten pienhiukkasten syntyä kuvaavista malleista aina globaaleihin ilmastomalleihin asti. Entistä laajemmat, tarkemmat mittaukset yhdessä uusien mallilaskelmien kanssa antavat luotettavan pohjan ilmastopoliittiselle päätöksenteolle myös jatkossa. Tutkimustulokset on esitetty yli 400 tieteellisessä artikkelissa mukaan lukien alan arvostetuimmat julkaisusarjat Science ja Nature. 

Nelivuotinen EUCAARI-hanke (European Integrated project on Aerosol Cloud Climate and Air Quality Interactions) alkoi tammikuussa 2007 ja päättyi vuoden 2010 lopussa. Euroopan tämän mennessä mittavimman aerosolihankkeen kokonaisbudjetti on 15 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin tukea on 10 miljoonaa euroa. Hankkeeseen on osallistunut tutkijoita 24 eri maasta. Hankkeen vetovastuu on vahvistanut Suomen asemaa pienhiukkastutkimuksen johtavana tutkimusmaana maailmassa. Helsingin yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Suomesta myös Ilmatieteen laitos ja Itä-Suomen yliopisto.

 

Lisätietoja antaa akatemiaprofessori Markku Kulmala, Helsingin yliopisto,

puh. 040 596 2311. 

Aiheeseen liittyvää kuvamateriaalia ladattavissa http://www.atm.helsinki.fi/eucaari/ 

EUCAARI hankkeen päätulokset

http://www.atmos-chem-phys-discuss.net/11/17941/2011/acpd-11-17941-2011.pdf

 

EUCAARI hankkeen esittely

http://www.atmos-chem-phys.org/9/2825/2009/acp-9-2825-2009.pdf

 

(Helsingin yliopisto)

 

 

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin