28 miljoonaa biotieteiden ja ympäristön tutkimukseen

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoitusta 33 akatemiahankkeelle sekä 29 tutkijatohtorin tehtävälle. Yhteensä tutkimusta rahoitetaan noin 28 miljoonalla eurolla. 

Akatemiahankkeet ovat Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, jolla rahoitetaan professori- tai dosenttitasoisten tutkijoiden omien aiheiden hankkeita. Rahoitusta saavat ensisijaisesti ryhmät, jotka koostuvat jo väitelleistä tutkijoista.

Tutkijatohtorin rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa nuorten tutkijoiden pätevöityminen ja itsenäistyminen ammattitutkijoiksi. Rahoituksella kannustetaan tutkijoita lisäksi kansainväliseen ja kotimaiseen liikkuvuuteen sekä yhteistyöhön. 

Tutkijatohtoriksi tuli 153 hakemusta. Hakijoista 19 prosenttia sai kolmivuotisen rahoituksen. Suurin osa rahoituksesta myönnettiin Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa työskenteleville tutkijoille. Noin 75 prosenttia rahoituksesta myönnettiin ekologian, evoluutiobiologian sekä biotieteiden tutkijoille ja 25 prosenttia ympäristötieteisiin sekä muun muassa metsätieteeseen. 

Toimikunta sai yhteensä 185 akatemiahankehakemusta, joilla haettiin 115 miljoonaa euroa rahoitusta. Hankkeet saavat rahoitusta keskimäärin 600 000 euroa. Hakemuksia tuli 18 suorituspaikasta: Helsingin yliopistosta 36 prosenttia, Turun yliopistosta 13 prosenttia ja Itä-Suomen yliopistosta 11 prosenttia. Helsingin yliopistoon meni samassa suhteessa myöntöpäätöksiä, Turun ja Itä-Suomen yliopistot saivat hiukan enemmän myöntöpäätöksiä kuin suhteessa hakivat. Noin 20 prosenttia rahoituksesta myönnettiin ekologian, evoluutiobiologian, 45 prosenttia biotieteiden ja 35 prosenttia ympäristön tutkimukseen. 

Rahoituspäätökset perustuvat ensisijaisesti tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteellisten ansioiden kansainväliseen arviointiin, mutta myös muihin Akatemian hyväksymiin tutkimuspoliittisiin tavoitteisiin kiinnitetään huomiota päätösten valmistelussa. Myöntöjen määrään ja rahoituksen suuruuteen vaikuttavat toimikuntien ja jaostojen budjetit. 

Akatemiahankerahoituksen saivat Itä-Suomen yliopiston tutkijat: 

Elina Oksanen Itä-Suomen yliopistosta: Kasvibiologian projektissa tutkitaan ilmankosteuden vaikutuksia koivun ja haavan stressitasoon, analysoidaan muutokset lehtien aineenvaihduntatuotteissa ja tutkitaan muutoksia geenien ja säätelytekijöiden ilmenemisessä sekä perinnöllisessä säätelyssä. Tulokset tuovat uutta tietoa vesihöyryn kasvi- ja metsävaikutuksista ilmastonmuutokseen. Tuloksia voidaan hyödyntää riskinarvioinnissa, mallinnuksessa, Kioton ilmastotavoitetyössä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tuloksilla on myös tärkeä sosiaalinen vaikutus metsänomistajien ja -kasvattajien keskuudessa. 

Joutsensaari, Jorma: Biogeeniset sekundääriset orgaaniset aerosolit: bioottinen stressi, muodostuminen ja ilmastovaikutukset boreaalisissa metsissä 

Palvimo, Jorma Juhani: PIAS-proteiinit ja SUMOylaatio solustressin genomisten vasteiden säätelyssä 

Syväoja, Juhani: DNA-polymeraasien tehtäväjako ihmissolujen DNA:n replikaatiossa ja replikaatioon liittyvissä tapahtumissa

Wong, Garry: Caenorhabdites elegans malliorganismina metyylielohopean neurotoksisuuden molekyylitason mekanismien tutkimuksessa 

Lisätietoja:

- Tutkijatohtoripäätökset: http://www.aka.fi/Tiedostot/BY/BY_tutkijatohtorit_liite_2011.pdf

- tiedeasiantuntija Kata-Riina Valosaari p. (09) 7748 8216 

- Akatemiahankepäätökset: http://www.aka.fi/Tiedostot/BY/BY_akatemiahankkeet_liite_2011.pdf

- tiedeasiantuntija Jaana Lehtimäki p. (09) 7748 8373 

Suomen Akatemian viestintä

Vesa Varpula

verkkotiedottaja

p. (09) 7748 8458

vesa.varpula(at)aka.fi

 

Artikkelin kirjoitusvuosi: 2011

Takaisin tämän vuoden artikkeleihin