Takaisin

Ylähengitysteiden toiminta muuttuu kasvun ja aikuistumisen myötä

Väitös hammaslääketieteen alalta

Väittelijä: HLK Siiri Murtolahti

Aika ja paikka 1.12.2017 klo 12, MS302, Medistudia, Kuopion kampus

Hammaslääketieteen kandidaatti Siiri Murtolahden väitöskirjatyössä tutkittiin ylähengitysteiden toiminnan piirteitä kasvavilla lapsilla ja nuorilla sekä ikääntymisen vaikutusta hengitystoimintaan.

Suomalaisille lapsille ei ole vielä olemassa viitearvoja hengityksen ilmavirran, vastuksen tai nenän koon suhteen. Siksi tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa normaaliarvot lasten ja nuorten nenähengitykselle. Lisäksi tavoitteena oli arvioida ikääntymisen vaikutusta hengitystoimintaan.

Pitkittäis- ja poikittaistutkimuksen koehenkilöt olivat 8─17-vuotiaita lapsia ja nuoria. Tulosten perusteella lasten ja nuorten nenän vastus näytti pienenevän ja ilmavirtaus sekä nenän pienin poikkipinta-ala kasvavan iän mukana. Tytöt näyttävät saavuttavan ylähengitysteiden aikuiskoon 17 vuoden ikään mennessä, mutta pojilla kasvu saattaa jatkua pitempään. Kun verrattiin nuoria (11-20-vuotiaita) ja vanhempia (59-83-vuotiata) aikuisia toisiinsa, nuoret olivat herkempiä aistimaan nenän lisättyä ilmavirran vastusta. Nuoret myös aistivat hajuärsykkeitä vanhoja aikuisia pienemmillä pitoisuuksilla. Vaikka nuoret olivat herkempiä aistimisessa, kompensaatiomekanismit olivat samanlaiset molemmilla ryhmillä. Sekä nuoret että vanhemmat aikuiset kompensoivat lisääntynyttä ilmavirran vastusta hidastamalla hengitysilman virtausnopeutta samalle tasolle.

Ylähengitysteissä nenäkäytävän ahtautuminen laukaisee osittaisen suuhengityksen, jolloin lämmittämätön ja puhdistamaton hengitysilma pääsee suoraan alempiin hengitysteihin. Nenän ahtauma voi olla yksi tekijä astman, uniapnean sekä purentavirheiden taustalla ja voi vaikeuttaa suulakihalkiopotilaiden kuntoutusta. Aiemmat, vaihtelevilla menetelmillä eri potilas- ja ikäryhmissä tehdyt tutkimukset eivät anna riittävästi tietoa hengitysteiden kasvusta ja hengitystoimintojen kehittymisestä terveessä väestössä.

Kasvun aikana tapahtuvan vaihtelun ja sukupuolierojen vuoksi hengitystoiminnan viitearvot tulee laatia ikä- ja sukupuolikohtaisesti. Tutkimuksen mukaan tytöt näyttävät saavuttavan ylähengitysteiden aikuiskoon poikia nuorempina. Mekaanisesti lisätty hengitysilman vaste osoitti, että vastuksen havaitsemiskyky on heikentynyt ikääntyvillä, mutta kompensaatiomekanismi on sama nuorilla ja vanhoilla. Havaittu hajuaistin heikentyminen ikääntymisen myötä voi vaikuttaa yksilön ruokahaluun ja sitä kautta ravitsemustilaan.

HLK Siiri Murtolahden hammaslääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Age-related changes in upper airway function (Ikään liittyvät muutokset ylähengitysteiden toiminnassa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Varrela Turun yliopistosta ja kustoksena professori Timo Peltomäki Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12535?encoding=UTF-8