Takaisin

Yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ovat vaatineet teollisuusmaiden syrjäseuduilta jatkuvaa uudistumista

Väitös yhteiskuntamaantieteen alalta

Väittelijä: YTM Maija Halonen

Väitösaika ja -paikka: 18.10. klo 12, F100, Futura, Joensuun kampus

Sopeutuminen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin on edellyttänyt teollisuusmaiden syrjäseuduilta jatkuvaa uudistumista ja sietokyvyn kasvattamista ulkoisia impulsseja kohtaan, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Maija Halosen tutkimus haastaakin perinteiset aluetieteelliset tulkinnat, joissa painottuvat syrjäseutujen taantuminen ja kuihtuminen.

Halonen tutki väitöskirjassaan resurssiperiferiaksi määritellyn paikan sopeutumista taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin esimerkkitapauksena Pohjois-Karjalan syrjäseudulla sijaitseva Lieksa. Lieksa on tyypillinen pohjoisen teollisuusmaan luonnonvaraperusteinen yhdyskunta, jota äärimmäiset shokit kuten sodat ja talouskriisit, globaalit yhteiskunnalliset mullistukset ja megatrendit sekä teknologiset uudistukset ja politiikan muutokset ovat ravistelleet 1900-luvun aikana. Muutos on yleisimmin kulkenut eri reittiä kuin keskuksissa. Joskus muutos on tullut viimeisimmäksi, joskus koskettanut eri elinkeinoja kuin keskuksessa ja toisinaan kulkenut vastakkaiseen suuntaan tai jopa sivuuttaen merkittävimmät uudistusvaikutukset.

Merkkejä sopeutumisesta

Uusien toimialojen kasvu ja entisten hiipuminen on yksi esimerkki yhdyskuntien ilmeisestä uudistumisesta. Lieksassa toimialojen uudistuksia on tapahtunut useaan eri otteeseen rautamalmivaiheen päättymisestä teollisuuden ja turismin laajentumiseen. Aiemmassa tutkimuksessa on kuitenkin huomattavasti vähemmän kohdistettu huomiota huomaamattomaan muodonmuutokseen, jota tapahtuu jatkuvasti siitäkin huolimatta, että toimiala tai muu yhdyskunnan osa-alue näyttäisi kokonaisuudessaan hiipuvalta.

Lieksassa tällaista huomaamatonta uudistumista on tapahtunut silloin kun yksittäiset toimijat, kuten paikalliset yritykset yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa, ovat löytäneet uusia keinoja selviytyäkseen ympäröivän maailman mainingeissa. Huomaamattoman uudistuksen keinovalikoima on vaihdellut erikoistumisesta prosessi-innovaatioihin ja palveluiden uudelleenorganisointiin. Uudistuminen on voinut myös edellyttää uusien arvojen ja toimintatapojen omaksumista ja hyödyntämistä omassa toiminnassa.

Sopeutumispaineet kasvavat ulkoisen tuen murtuessa

Paikalliseen sopeutumiseen ja sitä seuraavaan kehityskulkuun eivät vaikuta vain paikalliset toimijat vaan mitä suuremmassa määrin ulkoiset toimijat. Tutkimuksen perusteella paikallisiin toimijoihin kohdistuu sitä enemmän painetta, mitä enemmän epäonnistumisia ja häiriöitä ilmenee muiden toimijoiden ja mekanismien kohdalla.

– Ollakseen sopeutumiskykyisiä, syrjäseutujen toimijoiden tulisi olla vankkarakenteisesti horjumattomia, sietää haavoittuvuutta ulkoisten impulssien jyllätessä, jatkuvasti toimia, uudistua ja kimmota eteenpäin toistuvista häiriöistä huolimatta, Halonen toteaa.

Epärealistisia odotuksia tulevan kehityksen ennustettavuudesta

Tutkimuksen tulokset ovat osin ristiriitaisia nykyisen, paikan sisäsyntyisiä muutostekijöitä painottavan ja kohtaloita ennalta määrittävän aluekehittämisen näkökulmasta. Halosen mukaan on epärealistista olettaa, että tulevaisuuden kehityskulut olisivat yksin paikallisten toimijoiden hallittavissa, koska kuhunkin kehitysvaiheeseen on sekaantunut useita risteäviä ja toisiinsa vaikuttavia ulkoisia muutosvoimia ja toimijoita niiden takana. Bioteollisuuteen liittyvä käännekohta kylläkin viittaa paikallisten kykyyn katsoa tulevaisuuteen ja jopa ohjata tulevaisuuden kehityskulkua, mutta tulevat impulssit ovat pitkälti riippuvaisia ulkoisista mekanismeista ja toimijoista.

– Kuten tähänkin saakka, yllätyksiin on syytä varautua – aiheutuvatpa ne sitten äärimmäisistä shokeista, satunnaisten alkusysäysten sarjasta tai eri muutosvoimien ja toimijoiden odottamattomista käänteistä. Kukaan ei voi täsmällisesti ennustaa miten, milloin ja missä muodossa yllätykset ilmaantuvat, vielä vähemmän ennustaa millainen lopputulos siitä kaikesta seuraa.

YTM Maija Halosen yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Booming, Busting – Turning, Surviving? Socio-economic evolution and resilience of a forested resource periphery in Finland” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Linda Lundmark Umeån yliopistosta sekä kustoksena professori Markku Tykkyläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18215?encoding=UTF-8