Takaisin

Vuoden työväentutkimus 2017 -palkinto ja kunniamaininta Itä-Suomen yliopistoon

Projektitutkijana Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella työskentelevä Oona Ilmolahti on saanut Vuoden työväentutkimus 2017-palkinnon väitöskirjastaan. Itä-Suomen yliopistosta sosiologian alalta väitellyt Toni Kosonen puolestaan sai kunniamaininnan väitöskirjastaan. Palkinnonsaajat julkistettiin 8. maaliskuuta Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä.

Työväentutkimus – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos ja joka toinen vuosi muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä. Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2018 arvioitavana oli 52 vuosina 2016 ja 2017 ilmestynyttä teosta. Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtaja FT Jarmo Peltola ja jäsenet, VTT Sari Näre, FM Pete Pesonen, VTT Jukka Pietiläinen, VTT Tauno Saarela, Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava MA Samuli Sinisalo ja FM Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM Raija Kangas. Raati palkitsi kaksi teosta

Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnon sai Oona Ilmolahden väitöskirja Eheys ja ennakkoluulo : Työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle (Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura 2017).

Ilmolahden tutkimus esittelee ja arvioi rauhaan palaamista vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Helsingin Sörnäisissä. (Työläis)yhteisötutkimuksen alaan kiinnittyvä tutkimus lähestyy aihetta alueella työskennelleiden kansakoulunopettajien ja paikallisen työväenyhteisön suhteen kautta. Metodologisina apuvälineinä on hyödynnetty kvalitatiivisen menetelmän lisäksi tunneyhteisön käsitettä ja lähiluvun metodia. Teoreettisena viitekehyksenä toimii sodasta rauhaan palaamisen ja kriisistä palautumiseen liittyvä mentaalisen resilienssin tematiikka. Tunteet nähdään ensisijaisesti sosiaalisena, tunneyhteisöjä ylläpitävänä voimana. Sosiaalinen resilienssi oli yhteisöllistä, ja toipumisessa oma viiteryhmä oli tärkeä.

Raati näki Ilmolahden työn rosoisena, mutta rohkeana ja ennen kaikkea laajana, monipuolisena ja ennakoimattomana.  ”Ilmolahden tutkimusaineisto vakuutti monipuolisuudellaan ja monitasoisuudellaan. Hän kykeni kuvaamaan hienosti ideologista ja yhteiskunnallista jännitettä, joka oli läsnä työläisaikuisten ja opettajien kohdatessa arjessa lasten kasvatuksen kentällä. Ilmolahden tutkimuksen ajallinen rajaus asettaa tutkimusyhteisölle ikään kuin uuden tehtävän: nyt paljon esillä olleiden vuosien 1917-1918 problematiikasta olisi siirryttävä sisällissodan jälkeiseen aikaan ja sisällissodasta toipumisen haasteisiin.”

Vuoden Työväentutkimus 2017 -kunniamaininta myönnettiin Toni  Kososelle hänen väitöskirjastaan Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli : tutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista työläismiehistä (Itä-Suomen yliopisto 2016).

Raadin mukaan Toni Kososen väitöskirja käsittelee selkeästi ja johdonmukaisesti työväestön suhdetta koulutukseen tänä päivänä. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat sukupuolentutkimuksessa ja luokkatutkimuksessa. Tutkittu ryhmä eli aikuiskoulutukseen osallistuvat työikäiset miehet ovat koulutuksessa aliedustettu ja akateemisesti vähän tutkittu ryhmä.

”Kososen työ on koherentti kokonaisuus, jossa käytetään miestutkimuksellisia käsitteitä, kuten hegemoninen maskuliinisuus,” raati totesi.

”Kososen työ peilaa hienosti (nykyajankin) yhteiskunnan voimakkaita normeja ja sitä, kuinka eri tavoin työläismiehet kohtaavat yhteiskunnan heille asettaman kouluttautumisvaatimuksen. Tämäkin työ tuo jälleen kerran esille sen tosiseikan, ettei ole mitään yhtenäistä samalla lailla ajattelevaa ja toimivaa työläismiesten joukkoa. Työläismiehet muovaavat oman käsityksensä yhteiskunnan normeista ja rakentavat omanlaisensa suhteen yhteiskuntaan.”

”Kososen tutkimus on ajankohtainen puheenvuoro usein sivuutetusta, mutta yhteiskunnallisesti merkittävästä teemasta: työläistaustaisten miesten suhtautumisesta koulutusyhteiskuntaan ja elinikäiseen oppimiseen. Koulutuskentän kehittäminen tapahtuu pääsääntöisesti keskiluokkaisten naisten ja erityisesti keskiluokkaisten miesten johdolla, ja Kosonen pyrkii tutkimuksensa kautta tuomaan tähän keskusteluun luokka- ja sukupuolinäkökulmaa.”

Raadin mukaan työväentutkimuksen on tärkeää elää ajassa ja vaikuttaa osaltaan tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnan muovaamiseen. Siksi raati uskaltautui jakamaan naistenpäivänä kunniamaininnan työläismiehiä käsittelevälle tutkimukselle.

Lisäksi myönnettiin Työväentutkija-erikoispalkinto Raimo Parikalle ja Seppo Rustaniukselle vuosikymmeniä kestäneestä merkittävästä työstä työväestön ja sen historian tutkimuksen parissa.

Lisätietoja:

Raija Kangas, raija.kangas (a) tyovaenperinne.fi, p. 050 323 5772