Takaisin

Voimalaitosten huoltotöissä altistutaan raskasmetalleille

Väitös ympäristötieteen ja työhygienian alalta
Väittelijä: FM Mika Jumpponen
Aika ja paikka 10.11.2017 klo 12, SN200, Snellmania, Kuopion kampus

Työterveyslaitoksen erikoistyöhygieenikko, FM Mika Jumpposen väitöstutkimuksen mukaan voimalaitosten kattiloiden huollosta ja tuhkan poistosta vastaavat työntekijät altistuvat merkittävästi raskasmetalleille.

Tutkimuksen tulokset osoittivat ilman pölypitoisuuksien olevan moninkertaisia kattiloiden huollon ja tuhkan poiston aikana verrattuna pölyn haitalliseksi tunnettuun pitoisuuteen. Näiden työvaiheiden aikana myös alumiinin, mangaanin, lyijyn, kadmiumin ja berylliumin pitoisuudet ilmassa ylittivät raja-arvot. Metallialtistuminen näkyi myös työntekijöiden virtsanäytteissä työpäivän jälkeen.

- Työntekijöiden tulisi käyttää erityisesti kattiloiden sisällä tehtävissä työvaiheissa pitkiä nahkakäsineitä, hupullisia työvaatteita, ja kokonaamarilla ja puhaltimella varustettuja hengityksensuojaimia. Hengityksensuojaimissa tulee olla happamille ja emäksisille kaasuille sekä höyryille ja pölyille tarkoitetut suodattimet (A2B2E2K2-P), jotta työntekijöiden altistuminen voimalaitostuhkassa oleville raskasmetalleille voitaisiin minimoida, Jumpponen toteaa.

Pellettilaitosten pohjatuhka sisälsi lähes yhtä suuret pitoisuudet alkuaineita kuin lentotuhka. Puuta polttavien laitosten lentotuhka sisälsi enemmän alumiinia, lyijyä, kobolttia ja seleeniä ja turvetta polttavien laitosten lentotuhka enemmän arseenia ja kadmiumia kuin pohjatuhkat. Kierrätyspolttoainetta polttavan laitoksen lentotuhkassa oli suuremmat pitoisuudet mangaania, alumiinia, sinkkiä, kuparia, kromia, lyijyä, kobolttia, arseenia, seleeniä ja berylliumia kuin pohjatuhkassa.

Tulokset osoittivat myös, että ympäristöpäästöjen valvontaan tarkoitettuja tuhkanäytteitä voidaan käyttää työntekijöiden altistumisen arvioimiseen.

FM Mika Jumpposen ympäristötieteen ja työhygienian alaan kuuluva väitöskirja Occupational exposure to components of biomass-fired power plant ash (Työntekijöiden altistuminen voimalaitostuhkan sisältämille komponenteille biomassaa polttavissa voimalaitoksissa) tarkastetaan Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Rauno Pääkkönen, Työterveyslaitos (eläkkeellä) ja kustoksena tutkimusjohtaja Pertti Pasanen, Itä-Suomen yliopisto.

Väitöskirjatyötä rahoittivat Työsuojelurahasto, Hengitysliitto, Suomen työhygienian seura ry ja Työterveyslaitos.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12507?encoding=UTF-8