Takaisin

Viranomaistietoja yhdistettävä vakavalle väkivallalle altistuvien lasten kohdalla

Vaikka lapsiin kohdistuva väkivalta on vähentynyt Suomessa, pieni osa lapsista altistuu vakavalle väkivallalle. Viranomaisten tehtävänä on löytää ja auttaa niitä lapsia, joiden riskit saada vakavia ja pysyviä seurauksia ovat suurimmat.

Itä-Suomen yliopistossa juuri valmistuneessa psykologian alan pro gradu -tutkielmassa Annemari Halme selvitti, että Suomessa eniten väkivaltaa kokeneet lapset raportoivat myös nähneensä eniten parisuhdeväkivaltaa sekä vanhempien humalajuomista. He myös kokivat perheen taloustilanteen useammin huonoksi tai erittäin huonoksi. Nämä samat lapset olivat myös muita useammin vailla luotettua ystävää tai hyvää suhdetta vanhempiin, ja heidän perheensä söivät harvemmin yhdessä.

Tutkimuksen mukaan riski lapsiin kohdistuvasta väkivallasta kasvoi niissä perheissä, joissa vanhempia kuormittivat stressi, terveysongelmat, päihteiden käyttö, taloushuolet, suuri lapsimäärä ja/tai lasten erityistarpeet. Tärkeä riskitekijä on myös väkivallan kulttuuri, joka näkyy joko sallivana asenteena yhteiskunnassa ja perheessä, väkivallan käyttönä parisuhteessa tai vanhemman lapsuudessa. Väkivallalta suojaavat tekijät taas liittyvät lapsen hyviin ihmissuhteisiin, rutiineihin ja elämän säännöllisyyteen sekä viranomaisapuun.

Vaikka monet riski- ja suojatekijät liittyvät lapseen itseensä tai vanhempiin, voidaan hyvin moniin vaikuttaa Halmeen mukaan kodin ulkopuolelta; esimerkiksi päiväkodin, koulun, neuvolan, lastensuojelun, poliisin tai lainsäädännön toimesta. Vaarassa olevien lasten löytämiseksi viranomaisten on yhdistettävä paljon erilaisia perhettä koskevia tietoja.

Suojatekijöitä voidaan rakentaa ja vahvistaa, ja riskitekijöitä pienentää tukemalla vanhempia ja lasta heidän tarvitsemallaan tavalla. Ne lapset, joihin kohdistuu eniten riskitekijöitä, ja joilla on vähiten suojatekijöitä, ovat suurimmassa vaarassa saada väkivallasta pitkälle aikuisuuteen vaikuttavia vakavia henkisiä ja fyysisiä seurauksia.

Lisätietoja:
Annemari Halme, annemari.halme(at)gmail.com, p. 050 556 2070