Takaisin

Vesitutkimus rohkaisee tutkijoita ja kumppaneita uudenlaiseen yhteistyöhön

Viime syksynä aloittaneen Vesiympäristön kestävä käyttö vaurauden ja hyvinvoinnin kiihdyttäjänä -tutkimusohjelman aloitusseminaarissa kutsuttiin yliopiston omat tutkijat ja alueen kumppanit mukaan tekemään uudenlaista yhteistyötä.

—Vesiympäristö on herkkä indikaattori luonnon tilalle ja luonnonvarojen käytölle. Kaikki mitä luonnossa tapahtuu, päätyy lopulta veteen. Ilmastonmuutos, kasvava ruoan ja energian tarve, sekä elintapamuutokset muokkaavat veden merkitystä yksilön hyvinvoinnille, totesi luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan dekaani Jukka Jurvelin aloituspuheenvuorossaan.

—Tiedämme, että Itä-Suomen yliopistossa on osaamista ja ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Yliopistossamme on paljon vesiympäristöä ja luonnonvarojen käyttöä selvittäviä tutkimusryhmiä, professoreita ja yliopistotutkijoita, sekä alan opiskelijoita. Osaamisemme ja voimavaramme eivät vain olleet yhdistyneet optimaalisesti.

—Nyt tämä on kuitenkin mahdollista kolmen säätiön yhteisellä tuella, ja siksi esitänkin kaikille avoimen kutsun yhteistyöhön. Blue Biotechnology vie meidät kestävään tulevaisuuteen, hän sanoi.

—Rakennamme uutta innovaatioekosysteemiä, joka kokoaa yhteen meidän ja yhteistyökumppaneidemme tutkimusosaamisen, ja jonka avulla sovitamme yhteen vesiin vaikuttavat toiminnot ja vesiympäristöjen hyödyntämisen. Näin mahdollistamme luonnon kestävään käyttöön perustuvan hyvinvoinnin ja liiketoiminnan kehittymisen Itä-Suomen alueella.

—Taustallamme on vahvaa yhteistyötä muun muassa Savonia-ammattikorkeakoulun, THL:n, GTK:n ja Luken kanssa. Pohjois-Savon alueen tavoitteena on saada aikaan laaja vesialan teollisen mittakaavan TKI-ympäristökokonaisuus. Kuopio WaterCluster R&D Factory puolestaan testaa ja kehittää uusia innovaatioita vesien puhdistukseen, kierrätykseen, monitorointiin ja mallinnukseen, sekä vesivarojen hallintaan liittyen.

 

Vesiekosyteemien tuntemus lähtökohtana tulevaisuuden päätöksille

Akateeminen rehtori Tapio Määttä rohkaisi puheenvuorossaan tieteidenvälisten raja-aitojen ylittämiseen.

—Uudessa tutkimusohjelmassamme on kaksi osaa, vesitutkimusohjelma, ja myös vesitutkimusyhteisö.  Meidän on tärkeää syventää yhteistyötämme tieteenaloista riippumatta, hän muistutti.

—Tarvitsemme uudenlaista tapaa kommunikoida, sekä paremmat verkostot yritysmaailman ja päättäjien kanssa. Avoimella vesialan innovaatioekosysteemillä on vaikutusta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisestikin.

Myös vesitutkimusohjelmaa vetävä professori Jussi Kukkonen vahvisti, että aihetta on lähestyttävä kokonaisvaltaisella tavalla.

— Puhdas vesi on olennainen osa tulevaisuuttamme. Vesiekosysteemien toiminnan tuntemus on lähtökohtana tutkimukseen perustuvalle vesivarojen hallinnalle. Tähän kokonaisuuteen liittyvät saumattomasti myös uudet vedenkäsittelyteknologiat, lainsäädännöllinen tarkastelu ja vesistöjen virkistyskäytön tutkimus. Tähän kokonaisuuteen voidaan kehittää huippututkimusta, joka hyödyttää myös paikallisella tasolla.

— Me tulemme olemaan kymmenessä vuodessa Suomen tunnetuin vesitutkimusorganisaatio, hän sanoi.

—Seuraava askel tutkimusohjelmassamme on tiivistää yhteistyötä vesitutkimusta tekevien ryhmien välillä ja rakentaa rohkaiseva ja toisiamme tukeva tutkimusyhteisö, jossa uudet ideat ja näkemykset ovat tervetulleita.

Itä-Suomen yliopiston vesitutkimus yhdistää laajasti vesitutkijoita ja tutkimusryhmiä. Ohjelman tavoitteena on tehdä kansainvälisesti korkeatasoista vesialan tutkimusta ja kouluttaa vesialan osaajia. ”Vesiympäristö Itä-Suomen vaurauden ja hyvinvoinnin kiihdyttäjänä” -hanketta vuosille 2019–2021 rahoittavat 2,6 miljoonalla eurolla Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Olvi-säätiö ja Saastamoisen säätiö.

Teksti: Marianne Mustonen