Takaisin

Vesienhoitosuunnitelmat vaikuttavat viranomaisten päätöksentekoon vaihtelevasti

Väitös ympäristöoikeuden alalta

Väittelijä: OTK, LLM Jussi Kauppila

Aika ja paikka: 2.12.2016 klo 13, Aurora AU100, Joensuun kampus

Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että vesienhoitosuunnitelmien vaikuttavuus on merkittävästi sidoksissa niiden sisältöön. Oikeustieteiden kandidaatti Jussi Kauppilan väitöstutkimuksen perusteella myös päätöksenteon kehys vaikutti siihen, millä tavalla viranomaiset ottivat vesienhoitosuunnitelman päätöksenteossa huomioon. Parhaimmillaan vesienhoitosuunnitelma tarjoaa tarkkaa ja uskottavaa tietoa vesien tilasta sekä toimenpiteistä, joilla ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa. Sisällöllinen tarkkuus ja uskottavuus ovatkin vesienhoitosuunnitelman vaikuttavuuden perusedellytykset.

Suomessa vesienhoitosuunnitelmia laaditaan vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) velvoittamana. Keskeinen kysymys on, vaikuttavatko vesienhoitosuunnitelmat viranomaisten päätöksentekoon tavalla, joka edistää lainsäädännössä asetetun tavoitteen, vesien hyvän tilan, saavuttamisessa.

Vesienhoitoa koskevan lainsäädännön toiminta-ajatuksena on, että etenkin ympäristöluvat ja kunnan ympäristönsuojelumääräykset toimivat eräänlaisina päätöksentekoreitteinä vesienhoitosuunnitelman vaikuttavuudelle. Viranomaisten tulisi ottaa vesienhoitosuunnitelmat huomioon lupaharkinnassa ja kunnan ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa. Näin vesienhoitosuunnitelmissa oleva informaatio voidaan muuntaa vesiä kuormittavia toimijoita velvoittaviksi toimenpiteiksi. Jyrkimmillään tämä voi tarkoittaa toiminnan kieltämistä tai oleellista rajoittamista.

Koska vesienhoitosuunnitelma ei sido viranomaisia lainsäädännön tavoin, sen vaikuttavuus viranomaispäätöksenteossa perustuu sisällöllisiin ominaisuuksiin. Tutkimuksen mukaan etenkin pintavesien luokittelujärjestelmä ja vesimuodostumakohtaiset ympäristötavoitteet auttavat viranomaisia kohdentamaan velvoitteita vesiä kuormittaville toimijoille. Lainsäädäntöön ja laajaan vesien seurantaan nojaava ekologinen luokittelujärjestelmä antaa suunnitelman ympäristötavoitteille painoarvoa.

 

Turvetuotantoa koskevissa luvissa suurin painoarvo

Vesienhoidon ensimmäiseen suunnitelmakauteen (2010–2015) ajoittuvan tutkimuksen perusteella vesienhoitosuunnitelmalla on vaikuttanut merkittävästi etenkin turvetuotantoa koskeviin lupapäätöksiin. Muiden vesiä kuormittavien toimintojen lupiin vesienhoitosuunnitelmilla on ollut vähemmän vaikutusta. Kauppilan mukaan tämä on osin ymmärrettävää, sillä esimerkiksi maatalouden aiheuttamia päästöjä vesiin säännellään yleisillä normeilla ja ympäristökorvausjärjestelmällä, jolloin ympäristölupien rooli on kokonaisuudessa selvästi vähäisempi kuin turvetuotannossa. Vesienhoitosuunnitelman merkitys lupaharkinnassa on sidottu luvan merkitykseen sektorikohtaisessa sääntelykokonaisuudessa. Myös kaivosten ja kalankasvatuslaitosten lupapäätöksissä vesienhoitosuunnitelmilla näyttäisi toistaiseksi olevan pienempi painoarvo kuin turvetuotannossa.

 

Ei vaikutusta kuntien ympäristönsuojelumääräyksiin

Kuntien ympäristösuojelumääräyksiin vesienhoitosuunnitelmat eivät sen sijaan ole vaikuttaneet millään tavalla. Syitä tähän on useampia. Ensinnäkään kunnalla ei ole pakkoa antaa ympäristönsuojelumääräyksiä, ainoastaan toimivalta siihen. Toiseksi vesienhoitosuunnitelmissa ja niiden toimeenpanossa ei ole panostettu ympäristönsuojelumääräyksiin vesienhoidon ohjauskeinona. Kuntia ei ohjeisteta, kannusteta tai neuvota riittävän konkreettisella tavalla vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen ympäristönsuojelumääräyksin. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten laajamittainen käyttö saattaisi myös olla ongelma sääntelyn selkeyden ja ennakoitavuuden kannalta, koska keskeisiä vesiä kuormittavia toimia säännellään jo valtakunnallisin normein.

Oikeustieteiden kandidaatti, LLM Jussi Kauppilan ympäristöoikeuden alaan kuuluva väitöskirja ”Vesienhoitosuunnitelman oikeudellisen vaikuttavuuden rakentuminen” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Anne Kumpula Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/10716?encoding=UTF-8