Takaisin

Venäjän monet mahdollisuudet

– Monille suomalaisille Venäjä on yhtä kuin Moskova, Pietari ja jaettu valtionraja. Kannattaa muistaa, että myös Uralin itäpuolella on elämää – siellä on valtavan kokoinen sisämaa, jossa asuu yli sata pientä kansallisuutta. Osa puhuu omaa äidinkieltään, mutta kaikki osaavat venäjää, muotoilee tuore venäjän kielen professori Larisa Leisiö.

– Venäjää ja sen etnisesti ja kulttuurisesti kirjavaa väestöä ei voi ymmärtää ilman venäjän kielen hallintaa, Leisiö muistuttaa.

Esimerkiksi juuri Aasian-puoleisen Venäjän väestö seuraa ulkopolitiikkaa vain valtiollisilta TV-kanavilta, jotka antavat siitä melko yksipuolisen kuvan.

– Tämä näkyy vitseissä, joissa yhteiskunnallinen kritiikki loppuu, kun siirrytään Putinin johtamaan ulkopolitiikkaan. Niissä hän esiintyy sankarina.

Uusia tutkimusavauksia

Larisa Leisiö sanoo suoraan, että hänen tavoitteensa on professorina nostaa venäjän kielen profiilia.

– Itä-Suomen yliopistossa tähän on tilaisuus. Valtakunnallisesti syrjäinen sijainti on Venäjä-tutkimuksen kannalta valtti, ja yliopistossa sitä hyödynnetään tekemällä rajatutkimusta monesta eri näkökulmasta. Joensuun kielimaisemassa rajan läheisyys näkyy ja kuuluu hyvin.

Leisiö lähtee mielellään kehittelemään uusia, tieteenrajat ylittäviä avauksia.

– Meidän tulisi olla yhteistyössä esimerkiksi metsätieteilijöiden ja oikeustieteilijöiden kanssa muun muassa siksi, että suomalaiset yritykset toimivat Venäjällä yhä enemmän, ja turhat ongelmat venäläisen lainsäädännön kanssa voivat yllättää. Tällä hetkellä Suomessa käytetään paljon aikaa niiden selvittämiseen.

Yhteinen tutkimushanke auttaisi yhdentämään ja selittämään käytäntöjä.

– Lisäksi haluaisin tehdä yhteistyötä historiantutkijoiden kanssa. Minulle tuli aiemmin yllätyksenä, miten suomen kielen sana ”partisaani” on täällä hyvin negatiivissävytteinen sen historiallisen painolastin takia. Venäjällä partisaanit taas nähdään sankareina.

Puolueeton tutkimus siitä, mitä ja miten rajan molemmin puolin puhutaan partisaaneista, voisi auttaa historian käsittelyssä ja käsittämisessä – aivan kuten sisällissodan tuore tutkimus on viime aikoina auttanut arkojen aiheiden uudelleen avaamisessa.

Pakolaiset sopeutuvat opettelemalla kielen

Leisiö on aiemmissa tutkimuksissaan paneutunut Venäjän vähemmistökieliin, eritoten samojedikieliin ja on käynyt useat kerrat Taimyrin niemimaalla kenttätöissä. Hän on myös tutkinut sitä, miten suomen kieli on vaikuttanut Suomessa asuvien venäjänkielisten kieleen. Leisiö tutki väitöksessään 1700-luvulta alkaen Suomessa asuneita venäjänkielisiä Kannakselta Helsinkiin.

– Tuloksissa selvisi, että pakon edessä muuttaneiden äidinkieleen suomi on vaikuttanut enemmän kuin niillä, joiden esi-isät tulivat Suomeen vapaaehtoisesti esimerkiksi kauppiaiksi rauhallisina aikoina. Jos pakenee kotimaasta henkensä edestä, haluaa nopeasti sulautua uuteen yhteiskuntaan omaksumalla sen kielen.

Leisiöllä itselläänkin on kokemusta kahden kielen välissä elämisestä. Hänen kolme lastaan ymmärtävät venäjää täydellisesti, mutta vain kaksi vanhinta puhuu sitä.

– Nuorimman kanssa kommunikoimme niin, että minä puhun venäjää ja hän vastaa minulle suomeksi. Näin olen kotonakin jatkuvasti suomen ja venäjän kielten rajan molemmilla puolilla, hän lisää hymyillen.

Larisa Leisiö
Larisa Gennadievna Leisiö (o.s. Afonina)
Syntynyt: 1962, Zagorsk (nyk. Sergiev Posad), Moskovan lääni
FM (suomen kieli ja kulttuuri), Leningradin valtionyliopisto, 1985
Fil.Lis. (slaavilainen filologia), Tampereen yliopisto 1994
FT (slaavilainen filologia), Tampereen yliopisto 2001

Tärkeimmät tehtävät:
Venäjän kielen professori, Itä-Suomen yliopisto, 2018–
Venäjän kielen professori (ma.), Itä-Suomen yliopisto, 2016–18
Akatemiatutkija, Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto, 2008–13
Tutkijatohtori, Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto, 2003–06
Projektitutkija (projekti “Syntaksi kielikontakteissa”), Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto, 1997–99
Venäjän kielen lehtori ja viran lakkauttamisen jälkeen tuntiopettaja, Tampereen yliopisto 1994–95
Dosentti (venäjän kieli), Helsingin yliopisto, 2008
Dosentti (uralilaiset kielet ja kielikontaktit), Tampereen yliopisto, 2006