Takaisin

Valuma-alueen ojitukset vaikuttavat yleisesti ojittamattomien soiden vesitalouteen

Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa selvitettiin ojittamattomina säilyneiden suoalueiden nykytilaa.

Valuma-alueelta suolle purkautuva vesi on tärkeä osa suon vesitaloutta. Tulosten mukaan 85 prosenttia ojittamattomasta suopinta-alasta rajautuu ainakin osittain ojituksiin. Suon reunojen ojitukset voivat katkaista valuma-alueelta tulevan veden pääsyn suolle ja aiheuttaa vesitalouden muutoksen kautta mittavia kasvillisuuden ja ekosysteemin muutoksia.

Erityisesti aapasuot ovat herkkiä reunaojituksen vaikutuksille. Vesitalouden häiriöt ovat yleisimpiä keskiboreaalisella aapasuovyöhykkeellä, missä soita ja soiden käyttöä on paljon. Siellä keskimäärin 42 prosenttia suon valuma-alueesta on reunaojitusten takana. Vesitalouden häiriöt ovat uhka suoluonnon monimuotoisuudelle. Toisaalta muuttuneillakin ojittamattomilla soilla on merkittäviä luontoarvoja ja täysin ojitusten vaikutuksilta säilyneet suot puuttuvat laajoilta alueilta Etelä-Suomessa.

 

Suomen suot laskettu – Soita on vähemmän ja niiden tila on huonompi kuin luultiin

Suomessa suoluonnon tilaa tarkastellaan yleensä ojitettujen ja ojittamattomien soiden pinta-aloja vertailemalla. Uusi tutkimus osoittaa, että ojittamattomatkaan suot eivät tavallisesti ole vesitaloudeltaan luonnontilaisia. Reunoilta ojitettuja soita ohjataan nykyisin turpeenottoon niiden luonnontilan heikentymisen vuoksi. Tämä ohjaus saattaa olla pysäyttämässä kasvavia tulevaisuuden hiilinieluja, sillä vesitalouden häiriö voi tietyissä tapauksissa kiihdyttää turpeen kasvua.

Tutkimus myös päivitti tietoja Suomen soiden ja turvemaiden pinta-aloista. Turvemaiden kokonaispinta-ala on 8,3 miljoonaa hehtaaria, mistä 58 prosenttia on ojitettu. Ojittamaton pinta-ala jakautuu 219 200 yli hehtaarin kokoiseen turvemaa-alueeseen. Ojittamatonta avosuota on kaksi miljoonaa hehtaaria. Siitä 70 prosenttia sijaitsee Lapissa, Rovaniemi–Kuusamo-linjan pohjoispuolella. Etelämpänä suot ovat valtaosin puustoisia ja ojitettuja, ja ne lasketaan metsiksi kansainvälisissä luokituksissa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa SHIFTMIRE-hanketta, jota johtaa dosentti Teemu Tahvanainen Itä-Suomen yliopistosta.

Lisätiedot:

Projektitutkija Antti Sallinen, p. 040 751 4466, anttsal (a) uef.fi

Tutkimuksen johtaja Teemu Tahvanainen, p. 050 442 3987, teemu.tahvanainen (a) uef.fi

Sallinen, A., Tuominen, S., Kumpula, T. & Tahvanainen T. 2019. Undrained peatland areas disturbed by surrounding drainage: a large scale GIS analysis in Finland with a special focus on aapa mires. Mires and Peat, 24 (2019), 38, DOI: 10.19189/MaP.2018.AJB.391

Aapasuot ovat pohjoisen märkiä avosoita. Monilla aapasoilla rahkasammalet ovat runsastuneet. Kuva on Ilomantsin Ilajansuolta, missä valuma-alueen ojitukset ovat vähäisiä. Kuvaaja: Pasi Korpelainen. (27.6.2019)