Takaisin

Valtion kuntiin kohdistamaa ohjausta yksinkertaistettava ja selkeytettävä

Tulevaisuuden kuntien roolia suunniteltaessa on kehitettävä valtion kokonaisohjausmallia suhteessa kuntiin, todetaan tuoreessa Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKSin rahoittamassa ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa Paikallinen itsehallinto valtion puristuksessa.

Olisi luotava sellainen ohjaus- ja yhteistyörakenne, jonka avulla kunnallisen itsehallinnon periaatteiden varmistaminen olisi nykyistä yksikertaisempaa, läpinäkyvämpää sekä perusteluiltaan parempaa. Näin on erityisesti kuntakohtaisten vaikutusten osalta. Uuden ohjausmallin tulisi nykyistä paremmin kytkeä toisiinsa valtion kuntiin kohdistaman tavoiteohjaus, normiohjaus sekä informaatio-ohjaus.

Tutkimuksen mukaan valtion ohjausjärjestelmä koostuu useista erilaisista ja epäyhtenäisistä osista. Kuntien menoihin vaikuttava valtion ohjaus tapahtuu tehtävä- ja palvelukohtaisella sääntelyllä ja tulovirtojen ohjauksella valtionosuuksien sekä kuntien vero- ja maksutuloja koskevan sääntelyn kautta. Kuntien itsehallinnon kannalta ohjausmekanismissa on ongelmallista, ettei ohjausjärjestelmässä pystytä arvioimaan tehtävien ja rahoituksen välistä tasapainoa kuntatasolla.

Kuntalain säännökset korostavat strategian merkitystä kuntien toiminnan ja talouden johtamisessa. Valtion ohjausta ei ole kuitenkaan tarkistettu vastaamaan kuntien strategisen suunnittelun sykliä, vaikka tämän kehikon valtio on itse asettanut kunnille. Strategian laatimisvelvoitteen osalta on keskeistä muistaa, että ja kunnilla on oikeus laatia se asukkaidensa sekä oman toiminnan kehittämisen näkökulmista, kuitenkaan unohtamatta yhteiskunnan erilaisia odotuksia suhteessa kuntiin.

Kunnille lailla annettujen tehtävien lisäksi valtionhallinto on pyrkinyt ohjaamaan kuntia valtioneuvoston periaatepäätöksillä, vaikka ne on tarkoitettu vain valtioneuvoston ja sen alaisen hallinnon toiminnan ja valmistelun ohjaukseen. Valtionhallinto pyrkii myös ohjaamaan ja osallistumaan kuntien toiminnan kehittämiseen erilaisilla kehitysohjelmilla. Niiden vaikutus jää tyypillisesti paikalliseksi, eivätkä hankkeet vaikuta laajasti kuntien toimintaan.

Tutkimuksen suoritti Itä-Suomen yliopistossa toiminut tutkimusryhmä, johon kuuluivat hankkeen vetäjä julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen, projektitutkija Tommi Oikarinen sekä tutkijatohtorit Anu Mutanen ja Matti Muukkonen.

Tutkimusjulkaisu on luettavissa täältä

Lisätietoja: julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen, 040 595 6801 tai etunimi.sukunimi(at)uef.fi