Takaisin

Valtaosa suomalaisista kalastusmatkailijoista suhtautuu myönteisesti pyydä ja päästä -kalastukseen

Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta kalastusmatkailijasta suhtautuu myönteisesti pyydä ja päästä -kalastukseen, osoittaa Lari Turusen Itä-Suomen yliopistossa tekemä pro gradu -tutkielma. Turunen on ensimmäinen Itä-Suomen yliopiston kansainvälisestä Tourism Marketing and Management –maisteriohjelmasta valmistunut maisteri. Hän selvitti tutkielmassaan kotimaassa tapahtuvan kalastusmatkailun elämyksellisyyttä, kalastusharrastuksen vakavuutta sekä kalastusmatkailijoiden asennoitumista pyydä ja päästä -kalastusta kohtaan. Turunen palkittiin Matkailukoulutuksen ja -tutkimuksen kannatusyhdistyksen stipendillä.

Turusen tutkimus on osa professori Anssi Vainikan johtamaa Vapakalastuksen säätelyn uudet menetelmät ja mekanismit -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Tutkielman ohjaajina toimivat professori Raija Komppula ja tutkimuspäällikkö Juho Pesonen.

Vain noin kymmenen prosenttia kalastusmatkailijoista aktiivisia pyydä ja päästä -kalastajia

Tutkimukseen vastasi yli 900 suomalaista kalastusmatkailijaa. Heistä noin neljännes ei ole harrastanut koskaan pyydä ja päästä -kalastusta, jossa kalastaja vapauttaa lähtökohtaisesti kaikki saaliskalansa. Kalojen vapauttaminen voi olla vapaaehtoista tai kalastussäännöin määrättyä. Vain noin joka kymmenes tutkimukseen osallistunut kalastaja oli määritelmän mukainen pyydä ja päästä -kalastaja. Loput tutkimukseen osallistuneista harrasti tätä kalastusmuotoa vain satunnaisesti.

Valikoivaa kalastusta sen sijaan harrasti lähes kaksi kolmesta tutkimukseen osallistuneista. Ainoastaan 2,8 prosenttia ilmoitti ottavansa ravinnoksi kaiken, minkä itse kalastamalla saa. Valikoivassa kalastuksessa vapautetaan liian pienet tai suuret, tai muuten rauhoitetut tai uhanalaiset kalat ja otetaan ruokakalaa valikoiden joko sääntöjen velvoittamana tai vapaaehtoisesti.

Vaikka vain pieni osa kyselyyn vastanneista on aktiivisia pyydä ja päästä -kalastajia, kaksi kolmesta vastaajasta kannattaa sitä. Viidennes tutkimukseen osallistuneista vastustaa sitä ja vajaa viidennes ei osaa tai halua ottaa asiaan mielipidettä. Kaksi kolmesta ilmoitti päästävänsä kaloja enemmän takaisin vesistöön kuin ottavansa niitä ravinnoksi. Toisaalta lähes 40 prosenttia vastaajista koki saavansa enemmän mielihyvää kalojen vapauttamisesta kuin niiden käyttämisestä ravinnoksi.

Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, että takaisin päästetyillä kaloilla on positiivisia vaikutuksia vesistön luontaisille kalakannoille, ja koki pitkällä aikavälillä hyötyvänsä kalojen vapauttamisesta. Vain vajaa kymmenes vastaaja ajattelee suurimman osan takaisin päästetyistä kaloista kuolevan erilaisiin vapauttamisesta johtuviin komplikaatioihin.

Tutkimuspäällikkö Juho Pesonen, Lari Turunen, professori Raija Komppula ja yliopistonlehtori Jarno Suni valmistujaistilaisuudessa. Kuva XinXin Guo.

Nuorimmat ikäluokat ja pääkaupunkiseudulla asuvat suhtautuivat positiivisimmin

Sosiaalisella paineella ei tutkimuksen perusteella näyttäisi olevan vaikutusta kalastusmatkailijoiden pyydä ja päästä -käyttäytymiseen, sillä ainoastaan 5,7 prosenttia kyselyyn vastanneista kalastajista koki sen vaikuttavan omaan kalastuksen harjoittamiseen. Kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi, että kalastajan tulisi ostaa asianmukaiset välineet, kuten esimerkiksi pihdit tai kumihavaksinen haavi, kalojen oikeaoppista vapauttamista varten.

Tutkimuksen mukaan etenkin alle 25-vuotiaat hyväksyvät muita todennäköisemmin pyydä ja päästä -kalastuksen. Myöskin kalastajat, jotka kalastavat vuositasolla vähintään 40 päivänä suhtautuvat siihen positiivisemmin. Passiivisilla menetelmillä, kuten verkolla, katiskalla ja rysällä sekä onkimalla tai pilkkimällä kalastavat suhtautuvat muita kielteisemmin kalojen vapauttamiseen. Positiivisimmin pyydä ja päästä -kalastukseen suhtautuvat pääkaupunkiseudulla asuvat. Heistä lähes 80 prosenttia kannattaa sitä ja 16,8 prosenttia käyttää sitä aina kalastaessaan. Negatiivisimmin suhtautuivat Lapin ja entisen Oulun läänin alueilla asuvat. Tutkimuksen perusteella noin 40 prosenttia naisista ei harrasta koskaan pyydä ja päästä -kalastusta, miehillä vastaava luku on 23,4 prosenttia.

Vakavammin kalastusta harrastavat kalastajat suhtautuvat huomattavasti muita avoimemmin kalojen vapauttamiseen. Heistä lähes puolet kokee enemmän mielihyvää kalojen vapauttamisesta kuin niiden käyttämisestä ravinnoksi. Vähemmän aktiivisista ja vakavista kalastajista koostuvat kalastusmatkailijaryhmät puolestaan suhtautuvat huomattavasti negatiivisemmin pyydä ja päästä -kalastukseen. Ravinnon hankkimiseen ja saaliin tavoittelemiseen vahvemmin keskittyvät kalastusmatkailijat eivät olleet kovin myönteisiä pyydä ja päästä -kalastusta kohtaan. Positiivisimmin kalojen vapauttamiseen suhtautuivat kalastajat, joiden kalastusharrastus keskittyi pitkälti itsensä kehittämiseen, uutuuden kokemiseen tai yhteiseen aikaan perheen, puolison tai kavereiden kanssa.

Tutkimus koostui kysely- ja haastatteluaineistosta. Kyselytutkimuksen tulokset keskittyvät ainoastaan vastaajiin, jotka olivat tehneet yöpymisen sisältävän kotimaan matkan, jonka pääasiallinen tarkoitus oli kalastus. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 13 henkilöä. Heistä kuusi oli iältään alle 30-vuotiaita, kolme 30-40-vuotiaita, kolme 50-60-vuotiaita ja yksi yli 60-vuotias. Haastatelluista kaksi oli naisia.

Lisätietoja: Lari Turunen, puh. 0400 829 839, Raija Komppula, puh. 050 438 7475, Juho Pesonen, puh. 040 184 2698

Maisteriohjelman nettisivu http://www.uef.fi/en/web/tmm

Maisteriohjelman blogi https://www.tourismmarketingandmanagement.com/