Takaisin

Vaikuttavuustiedon merkitys kasvaa

Niukkenevien resurssien vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa on kohdennettava vaikuttaviin ja kustannusvaikuttaviin palveluihin. Tästä syystä vaikuttavuustiedon merkitys kasvaa tulevaisuudessa, totesi osastopäällikkö Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä ensimmäisillä Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä Kuopiossa.

– Keskeinen kysymys on, miten esimerkiksi sote-uudistuksessa vaikuttavuustietoa osataan käyttää hyväksi lainvalmistelutyössä ja miten vaikuttavuutta arvioidaan, Varhila sanoi.

Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon järjestämille Vaikuttavuuden tutkimuksen päiville kokoontui 4.–5. joulukuuta noin 150 alan tutkijaa ja asiantuntijaa. Tapahtuman avannut Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jussi Pihlajamäki muistutti, että Suomessa on laadukkaiden tietokantojen vuoksi hyvät mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden tutkimiseen.

– Meidän on kuitenkin myös varmistettava, että tutkimustieto on osa yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Professori Gilian Manthorpe, Vaikuttavuuden talon vastuuprofessori Marja Vaarama ja osastopäällikkö Kirsi Varhila.

Sote-alan kehittäminen osin liian erillään tutkimuksesta

Varhilan mukaan sote-alan kehittäminen on ollut osittain liian erillään tutkimuksesta. Yhteistyön aste on ollut alan eri kehittämishankkeissa vaihtelevaa. Lisäksi sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön tutkimus on ollut aliresursoitua, eikä sote-integraatiota ole juuri tuettu tutkimuksellisin keinoin.

– On hienoa, että Itä-Suomen yliopistoon perustetussa Vaikuttavuuden talossa sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkijat ovat yhdessä pohtimassa vaikuttavuuden teemaa.

Varhila herätteli puheenvuorossaan sosiaalitieteilijöitä osallistumaan vaikuttavuuden arvioinnista käytävään keskusteluun myös julkisuudessa.

– Missä julkisuudessa on näkynyt se keskustelu, jota täällä käydään. Nyt sosiaalitieteilijöillä olisi paikka osallistua sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta käytävään keskusteluun.

Vaikuttavuuden talon tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas ja professori Mikko Niemelä.

Tutkijoilta edellytetään tutkimuksen yleistajuistamista

Tutkimuksen vaikuttavuudesta puhutaan nykypäivänä paljon. On edelleen epäselvää, mitä on tutkimuksella vaikuttaminen ja miten sitä pitäisi arvioida, muistutti professori Mikko Niemelä Turun yliopistosta puheenvuorossaan.

– Itseasiassa juuri vaikuttavuus on koko tutkimuksen vaikuttavuuden käsitteessä ongelmallinen. Usein tämä käsitetään niin, että tutkimuksella on vaikutettu yhteiskunnan kehitykseen ja kehityskulkuihin laajemmin kuin jopa yksittäisellä lainsäädäntöuudistuksella. Yksittäisellä tutkimuksella ei voi olla tällaista tehtävää, Niemelä totesi.

Tutkimushankkeissa voidaan Niemelän mukaan kuitenkin kertoa, millaisia niiden vaikutukset mahdollisesti ovat tieteellisesti, yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti. KiVa-koulu on hyvä esimerkki tutkimushankkeesta, jossa kehitetty käytäntö on onnistuttu kaupallistamaan.

– Sen vaikuttavuus laajemmin koulukiusaamiseen on kuitenkin useamman eri tekijän summa kuin yhden tutkimusprojektin.

Niemelä painotti, että tutkimuksen vaikuttavuutta tullaan jatkossa arvioimaan, halusivatpa tutkijat sitä tai eivät. Tässä britit ovat olleet suunnannäyttäjinä.

– Tutkijoilta vaaditaan entistä enemmän myös sitä, että he pystyvät puhumaan ja vähintään kirjoittamaan tutkimuksestaan yleistajuisesti.

Myös sosiaalinen media ja erityisesti Twitter ovat rahoittajien vaatimuksesta osa tutkimusviestinnän arkipäivää useissa tutkimushankkeissa.

– Ongelmallista on, että vaatimukset vaikuttavuudesta ja tulosten nopeudesta on kasvanut, mutta tutkimusprojektien kesto ei ole muuttunut.

Mette Norgaard ja Vaikuttavuuden taloa rakentamassa ollut professori Sirpa Hartikainen.

Big dataa tarvitaan myös sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden tutkimuksessa

Vaikuttavuuden tutkimuksen päivien kansainväliset plenaristit, professori Gilian Manthorpe King’s Collegesta Lontoosta ja professori Mette Norgaard Aarhusin yliopistosta Tanskasta tarkastelivat vaikuttavuuden mittaamista sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Manthorpe keskittyi puheenvuorossaan erityisesti sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimukseen. Heikkolaatuinen hallinnollinen data ja suuri vaihtelu tiedon keräämisessä, raportoinnissa sekä tulkinnassa ovat hänen mukaan haasteita sosiaalipalvelujen ja erityisesti sosiaalityön kustannusvaikuttavuuden tutkimisessa. Manthorpe on tutkinut pitkään sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen toteuttamista erityisesti ikääntyneen väestön kohdalla.

– Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden tutkimuksessakin pitäisi tulevaisuudessa hyödyntää entistä enemmän muun muassa big dataa ja tehdä pitkittäistutkimuksia, Manthorpe sanoi.

Norgaard pureutui esityksessään erilaisiin terveyspalvelujen vaikuttavuutta mittaaviin kontrolloituihin koeasetelmiin. Hän on tutkimuksissaan hyödyntänyt laajoja rekisteriaineistoja muun muassa rintasyövän ja muiden syöpätautien hoidon vaikuttavuuden tutkimisessa. Norgaardin mukaan kontrolloidut koeasetelmat soveltuvat hoitojen vaikuttavuuden mittaamiseen terveyspalveluissa.

Seuraavat Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät lokakuussa 2019

Ensimmäisten Vaikuttavuuden tutkimuksen päivien rinnakkaissessioissa kuultiin kahdeksan keynote-puheenvuoroa ja lähes 40 esitystä. Keynote-puhujina olivat Itä-Suomen yliopistosta professori Marja Vaarama, professori Sirpa Hartikainen, professori Tiina Laatikainen, professori Ismo Linnosmaa, professori Risto Roine ja professori Reijo Sund sekä professori Olli Kangas Turun yliopistosta ja professori Sakari Karvonen THL:stä.

Seuraavat Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät järjestetään 1.–2.10.2019.

Ensimmäiset Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät kokosi runsaan joukon alan tutkijoita ja asiantuntijoita.

Tutustu Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon toimintaan täältä