Takaisin

Vaikuttaako valo oppimiseen?

Yksi Joensuun normaalikoulun tärkeistä tehtävistä on toimia hedelmällisenä tutkimusympäristönä Itä-Suomen yliopistossa tehtäville tutkimuksille. Parhaillaan meneillään oleva yhteinen projekti liittyy siihen, miten valo vaikuttaa oppimistuloksiin.

Yleisesti tiedetään, että valolla on ihmiseen sekä psykologisia että fysiologisia vaikutuksia, esimerkiksi tietynlainen sininen valo vaikuttaa vuorokausirytmiin ja vireystilaan. Monet meistä tuntevat esimerkiksi kirkasvalolamput, jotka palavat varsinkin kaamoksen aikaan kodeissa ja työpaikoilla. Nyt kuitenkin halutaan selvittää, voiko valolla vaikuttaa myös oppimistuloksiin.

Yksi normaalikoulun kuudensista luokista lähti yhdessä luokanopettaja Päivi Vesalan kanssa testaamaan, miten valot vaikuttavat heidän työskentelyynsä – vai vaikuttavatko mitenkään. Viereisessä luokkahuoneessa työskentelee toinen kuudes luokka perinteisessä sisävalaistuksessa, joten oppimistuloksia on helppo verrata kahden luokan välillä.

– Aiemmin on saatu viitteitä siitä, että sininen valo auttaisi keskittymisessä, mutta sen vaikutuksesta oppimistuloksiin ei ole vielä olemassa tutkittua tietoa, kertoo yliopistonlehtori Hannu Laamanen fysiikan ja matematiikan laitokselta.

Tutkimus lähti liikkeelle tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Parkkisen aloitteesta. Valot ovat tietokoneohjattavia, ja tutkimuksessa yhdistetään tietojenkäsittelytieteen asiantuntemuksen lisäksi fysiikan osaamista. Tutkijat hoitavat valojen mittaukset, ja niiden vaikutukset oppimistuloksiin saadaan tuoreeltaan norssilta.

– Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksena löytää sellainen ideaalivalaistus, joka auttaisi pitämään tiettyä vireystasoa yllä. Tutkimuksessamme pitäisi samalla selvitä, vaikuttaako se siis lopulta myös oppimistuloksiin, summaa Laamanen.

Vaikka oppimistulosten erot ovat Laamasen mukaan todennäköisesti melko pieniä, on joka tapauksessa mielenkiintoista, jos eroja löytyy.


Hannu Laamanen ja Päivi Vesala iloitsevat tiedeyhteisön ja normaalikoulun välisestä, molempia hyödyttävästä yhteistyöstä.

Ilmakin raikastuu

Valot asennettiin Vesalan luokkaan muutama viikko sitten. Täysin sujuvasti ei sopeutuminen uuteen kuitenkaan käynyt.

– Alkuun valosäätöjen kanssa oli haasteita. Osalle oppilaista tuli päänsärkyä kirkkaista led-valoista. Nyt säädöt on saatu kuitenkin kohdilleen, ja luokassa on ihana valo.

Vesala kertoo nauraen, että huoneilmakin tuntuu ikään kuin raikastuneen.

– Näin aistit huijaavat meitä – kun sisällä imitoidaan luonnonvaloa, tuntuu ilmakin paljon raikkaammalta hengittää.

Valot on asennettu kattoon neljänä levynä. Koska valo on maallikon silmiin kovin luonnonvalon kaltaista, näyttää siltä, että luokassa olisi neljä kattoikkunaa.

– Käytävän valot luokkamme vieressä ovat yhtäkkiä alkaneet näyttää kovin tunkkaisilta.

Parhaiten eron huomannee etenkin pimeinä talviaamuina.

– Minusta on äärimmäisen hienoa, että lasten fyysistä ympäristöä arvostetaan näin ja että tätä halutaan testata juuri kouluympäristössä. Jussi Parkkinen on pian tulossa puhumaan oppilaille tästä tutkimuksesta lisää. Olemme suurella mielenkiinnolla mukana auttamassa tiedeyhteisöä, summaa Vesala.

Valo kiinnostaa ilmiönä

Oppilaat keksivätkin jo liudan kysymyksiä Parkkisen vierailua varten. Listalta löytyi kysymyksiä valon nopeudesta, aallonpituuksista, eriväristen valojen vaikutuksista sekä siitä, pystyykö keinotekoisella valolla tekemään tulta.

– Myös luokkaan asennetut valot kiinnostavat. Oppilaita mietityttää esimerkiksi voiko valo toimia parantavana tekijänä. Lisäksi haluttiin tietää, voiko nämä valot asentaa disco-moodiin, Vesala nauraa.

Laamasen mukaan oppilaiden tekemät kysymykset ovat pääosin oikein relevantteja.

– Luin kysymykset läpi ja huomasin, että ne ovat sellaisia, joita jopa vastaväittäjä voisi väitöstilaisuudessa esittää.

Vesalan mukaan valoon ollaankin päästy nyt tutustumaan ilmiönä luokassa perinpohjaisesti.


Valojen sävyjä seurataan tarkasti erilaisilla mittareilla.

Testauksia myöhemmin

Kunhan ideaalivalaistus työskentelylle on löydetty, päästään luokassa tekemään myös pienimuotoisia testejä. Oppilaille ei paljasteta, milloin testit liittyvät valoihin ja milloin ne ovat osa normaalia opetussuunnitelmaa.

– Todennäköisesti jokin tietty testi esimerkiksi matematiikan tunnilla teetetään oppilailla sekä tässä luokassa että viereisessä normaalisti valaistussa luokkahuoneessa, Laamanen sanoo.

Sitten tuloksia vertaillaan, minkä jälkeen samantyylinen testi toistetaan joitakin kertoja. Näin saadaan vahvistusta sille, vaikuttavatko valot tuloksiin – ja jos vaikuttavat, niin millä tavoin.

– Tästä aiheesta on tulossa jo yksi pro gradu -tutkielma, ja jos tulokset ovat hyviä, voidaan niitä ajatella tieteellisiksi julkaisuiksi asti.

Tutkimukseen liittyvät valot on valmistanut suomalainen Light Cognitive.

Teksti Nina Venhe
Kuvat Varpu Heiskanen