Takaisin

Uusia työkaluja ympäristösovitteluun ja luonnonvarahallintaan

Kansainväliset opiskelijat hakivat tietoa ja käytännön kokemusta ympäristökonfliktien sovittelusta pohjoismaisen NOVA-yliopistoverkoston kurssilta.

Ympäristökonfliktien sovittelun kurssiin kuului päiväretki Ilomantsin Kivilahden luontoon. Retkellä ympäristöalan asiantuntijat, muun muassa Pohjois-Karjalan Biosfäärialueen koordinaattori Timo J. Hokkanen ELY-keskuksesta (kuvassa oikealla), jakoivat kokemuksiaan opiskelijoille. (Kuva Risto Löf)

– Meillä on paljon haasteita ympäristöpolitiikassa ja luonnonvarojen hallinnassa. Maa- ja metsätalouden on sopeuduttava ilmastonmuutokseen, ja myös sen vuoksi tarvitsemme uusia ympäristösovittelun työkaluja, osallistamisen menetelmiä ja vaikutuskeinoja, kertoo tohtoriopiskelija Estêvão Chambule kotimaansa Mosambikin tilanteesta.

Eduardo Mondlanen yliopistossa metsäteknologiaa opiskeleva Chambule haki uutta tietoa ja käytännön kokemusta ympäristöyhteistyöstä ja -sovittelusta pohjoismaisen NOVA-yliopistoverkoston kurssilta, joka pidettiin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella 20.–24. elokuuta. Environmental collaboration and conflict resolution: The Crossroads of Forestry, Ecosystem Services and Wildlife -kurssin järjesti Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä ALL-YOUTH- ja CORE-tutkimushankkeiden kanssa. Kurssille osallistui kolmisenkymmentä metsä- ja ympäristöalan perus- ja jatko-opiskelijaa 17 eri maasta.

Tohtoriopiskelija Estêvão Chambule haluaa tuoda tutkittua tietoa kotimaansa Mosambikin ympäristöpäätöksenteon tueksi. (Kuva Risto Löf)

Chambulen mukaan uusia ympäristösovittelun tapoja tarvitaan ympäristöpäätöksenteossa niin kansallisella kuin alueiden tasolla Mosambikissa. Usein ympäristökonfliktien taustalla vaikuttavat lainsäädännön epäselvyys, köyhyys ja koulutuksen puute.

– Konfliktit liittyvät suuressa määrin maanomistukseen ja luonnonvarojen käyttöön. Valtio laatii tulevaisuuden suunnitelmia maankäytöstä, mutta paikalliset asukkaat eivät koe saavansa niistä hyötyä. Esimerkiksi kaivoksille, metsäteollisuuteen ja tietyömaille palkataan paikallisten asukkaiden sijaan työntekijöitä kaupungeista.

Tällä hetkellä Mosambikin parlamentissa ja paikallistason päätöksenteossa vaikuttaa kolme pääpuoluetta, ja muutosten läpivieminen vaatii puolueiden yksimielisyyttä. Se tuo haasteensa ympäristöpolitiikkaan.

Chambulen mukaan ratkaisu konfliktitilanteisiin lähtee erilaisten näkökulmien sovittamisen ja osallistamisen menetelmistä. Tulevaisuudessa hän toivoo voivansa auttaa päätöksentekijöitä tutkimustietoon pohjautuvan asiantuntemuksensa avulla.

– Demokratiassa päättäjät tarvitsevat tutkittua tietoa päätöstensä tueksi. Asiantuntemuksella voi vaikuttaa, ja siinä voin tehdä osani.

Alueelliset konfliktit, yhteiset sovittelukeinot

Vertaisoppiminen tarjoaa hyvän tavan jakaa tietoa ja kokemuksia kansainvälisen opiskelijaryhmän kesken, sanoo professori Mara Hernández Meksikon CIDE-yliopistosta. (Kuva Varpu Heiskanen)

NOVA-kurssin opiskelijat tulevat monenlaisista taustoista ja eri oppiaineista eri puolilta maailmaa. Tämä tuo haasteensa myös opettajille.

Kurssin opettajista professori Mara Hernández Meksikon CIDE-yliopistosta näkee vertaisoppimisen tärkeänä tapana jakaa tietoa ja käytännön kokemuksia ympäristösovittelusta moninaisen opiskelijaryhmän kesken. Olennaista on myös oppia yhdistämään teoriaa ja metodologisia tutkimusvälineitä todellisiin konfliktitilanteisiin.

Hernándezin mukaan merkittävät ympäristökonfliktit eri puolilla maailmaa liittyvät usein alueellisten ja paikallisten luonnonvarojen hyödyntämiseen kuten esimerkiksi öljyvaroihin Nigeriassa. Alueellisista haasteista ja konfliktien paikallisuudesta huolimatta sovittelukeinot voivat olla yhteisiä.

– Osallistavat menetelmät ovat hyvin vaikuttavia konfliktitilanteissa. Jo osapuolten näkökantojen kuunteleminen ilman tuomitsemista on hyvin tärkeää, ja se on kaikkialla yhteistä konfliktien sovittelun ydinosaamista, Hernández muistuttaa.

Hernández koordinoi CIDE-yliopistossa neuvotteluun, sovitteluun ja vuorovaikutukseen keskittyvää tutkimusohjelmaa. Massachusetts Institute of Technologysta (MIT) tohtoriksi valmistunut Hernández on myös ympäristösovittelun uranuurtajan Consensus Building Instituten kansainvälisen verkoston perustajajäsen.

Konfliktien ennakoiminen, tunnistaminen ja sovittelu kuuluvat ympäristöalan perustaitoihin

Kurssin vastuuopettajista professori Irmeli Mustalahti ja tutkija Antti Erkkilä Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitokselta painottavat, että ympäristöalan asiantuntijoilta vaaditaan enenevässä määrin konfliktien ennakoimista, tunnistamista ja sovittelua. Näitä taitoja tulisi opettaa laajalti eri ammattien harjoittajille.

– Yhteistoiminnallisuuden ja sovittelun taidot pitäisi katsoa jo kansalaistaidoiksi, ja niiden opettelua tulisi korostaa ensiaputaitojen tapaan, muistuttaa Mustalahti.

Yhteistoiminnallisuuden ja sovittelun taitoja tulisi opettaa laajasti ympäristöalan ammattilaisille, korostaa professori Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopistosta. (Kuva Antti Erkkilä)

Kurssilla opiskelijat esittelivät kohtaamiaan luonnonvarojen käyttöön liittyviä yhteiskunnallisia ristiriitoja. Konfliktilanteet liittyivät erityisesti metsätalouteen, marjastukseen, vesivaroihin, matkailuun ja luonnonsuojeluun. Käytännön tuntumaa metsäluontoon saatiin päiväretkellä Ilomantsiin.

– Eri osapuolten näkemyksiä voidaan neuvottelujen avulla saada lähemmäksi toisiaan siten, että tulokset ovat kaikkien hyväksymiä ja siten kestävämpiä. Tätä lähestymistapaa harjoiteltiin pienryhmissä ja tulokset purettiin yhdessä, kertoo Erkkilä.

Kurssin järjestämiseen osallistuivat strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamat ALL-YOUTH- ja CORE-hankkeet, joissa molemmissa on mukana tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta. ALL-YOUTH tutkii nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen kykyjä ja esteitä sekä nuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä, kasvusta ja hyvinvoinnista. CORE-hanke tutkii ja kehittää julkisen vallan, kansalaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa ympäristösuunnittelussa ja -päätöksenteossa.

Elokuussa 2018 pidetty koulutus kuului pohjoismaisen NOVA-yliopistoverkoston kurssisarjaan. Vastaava kansainvälinen ympäristökonfliktien sovittelun kurssi on järjestetty aiemmin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2016 ja Kööpenhaminan yliopistossa 2017. Vuonna 2019 kurssin järjestää Norjan Life Sciences -yliopisto yhdessä Agderin yliopiston kanssa.

NOVA-yliopistoverkoston kansainvälinen ympäristökonfliktien sovittelun kurssi on pidetty Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2016 ja 2018. Vuoden 2019 kurssi pidetään Norjassa. (Kuva Risto Löf)

Teksti: Risto Löf

Kuvat: Antti Erkkilä, Varpu Heiskanen, Risto Löf