Takaisin

Uusia terveyden tutkimuksen akatemiahankkeita Itä-Suomen yliopistoon

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt yhteensä yli 2 miljoonan euron rahoituksen viidelle Itä-Suomen yliopiston akatemiahankkeelle.  Hankkeissa tutkitaan Alzheimerin taudin varhaisvaiheen muutoksia ja ikääntyvien naisten terveyttä sekä kehitetään paremmin kohdentuvia syöpälääkkeitä ja varhaisempaa ruston vammojen diagnostiikkaa. Akatemiahankerahoitus on nelivuotinen. Toimikunta painotti valinnoissaan hankkeiden tieteellistä laatua ja vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista tukevaa tutkimusta.

Tieto Alzheimerin taudin kehittymisestä tarkentuu

Professori Mikko Hiltunen biolääketieteen yksiköistä sai noin 420 000 euron rahoituksen hankkeelle, jossa selvitetään Alzheimerin tautiin liittyvien uusien geneettisten ja molekulaaristen tekijöiden vaikutuksia synaptisessa toimintahäiriössä. Hankkeessa hyödynnetään solu- ja molekyylibiologian sekä translationaalisen lääketieteen osaamista uusien Alzheimerin tautiin liittyvien geneettisten ja molekulaaristen tekijöiden vaikutusten selvittämisessä. Erityisesti keskitytään Alzheimerin taudin kannalta keskeisiin ja varhain tapahtuviin patologisiin solutason tapahtumiin, kuten hermosolujen välisten synapsien toiminnan häiriöihin. Hankkeessa hyödynnetään solu- ja hiirimalleja, jotka mahdollistavat Alzheimerin tautiin liittyvien kohdeproteiinien biologisten mekanismien yksityiskohtaisen tutkimisen Alzheimerin taudin alkuvaiheen keskeisissä patofysiologisissa tapahtumissa. Hankkeen tuloksena odotetaan löytyvän uusia molekulaarisia tekijöitä, jotka liittyvät keskeisesti Alzheimerin taudin varhaiseen patogeneesiin ja jotka voivat myös toimia taudin mahdollisina lääkehoitokohteina sekä riskiä ennakoivina biologisina merkkiaineina.

Professori Heikki Tanila A.I. Virtanen -instituutista sai noin 450 000 rahoituksen Alzheimerin taudin alkuvaiheen patologian soluspesifisyys -hankkeelle. Hankkeessa selvitetään Alzheimerin tautiin johtavia ensimmäisiä patologisia muutoksia. Vaikka taudille ominaiset muutokset, amyloidiplakit ja hermosäievyyhdet, näyttäisivät silmämääräisesti sijaitsevan eri puolilla aivoja, ohimolohkon sisäosissa sijaitsevalla entorinaalisella aivokuorella on tietty ryhmä hermosoluja, joihin varhain kehittyy molemmat tautimuutokset. Nämä hermosolut ilmentävät reeliini-nimistä proteiinia, joka puolestaan käyttää samoja reseptoreja kuin Alzheimerin taudin tärkein riskigeeni apoE. Tutkimuksessa tarkastellaan reeliinin, beeta-amyloidiproteiinin ja apoE:n vuorovaikutusta solu- ja molekyylitasolla. Tämä tapahtuu käyttämällä uusimpia geenimuuntelutekniikoita ja virusvälitteistä geenisiirtoa. Ennestään tiedetään, että beeta-amyloidia ilmentävien hermosolujen purkaustaajuus kiihtyy samalla kun niiden energia-aineenvaihdunta heikkenee. Korjaamalla kumpaakin muutosta pyritään estämään tautiprosessin leviäminen lähtökohdastaan aivojen muihin osiin.

Uusia oivalluksia naisten terveeseen ikääntymiseen

Professori Heikki Kröger kliinisen lääketieteen yksiköstä sai noin 450 000 euron rahoituksen Uusia oivalluksia naisten terveeseen ikääntymiseen -hankkeelle.  Kuopion Osteoporoosin vaaratekijät ja ehkäisy (OSTPRE) -tutkimuksen 25-vuotisseurannan yhteydessä selvitetään erityisesti mitkä tekijät vaikuttavat naisten toimintakykyyn ja subjektiiviseen hyvinvointiin ja mikä merkitys näillä on osana tervettä ikääntymistä. Lisäksi tutkitaan satunnaistetussa asetelmassa kunnallisen liikunnan vaikutusta kaatumisen ehkäisyssä.

OSTPRE-tutkimus on vuonna 1989 käynnistetty väestöpohjaan suhteutettu kohorttitutkimus, joka selvittää murtumiin, kaatumisiin, luuntiheyteen liittyviä vaaratekijöitä 14220:llä vuosina 1932-41 syntyneellä pohjoissavolaisella naisella. Postikyselyt koko kohortille sekä luuntiheysmittaukset ja muut oheismittaukset noin 3200 naiselle on tehty 5 vuoden välein. Tutkimusasetelma ja kohortin aktiivinen osallistuminen antavat mahdollisuuden tutkia luukadon kehittymistä ja onko luukadolla, lihaskadolla ja muilla ikääntymiseen liittyvillä terveysongelmilla yhteisiä vaaratekijöitä, jotka aiheuttaisivat näiden kansanterveysongelmien kasaantumista samoihin ihmisiin.

LAT1-kohdennetuilla aihiolääkkeillä parempaa glioomahoitoa

Professori Jarkko Rautio farmasian laitokselta sai noin 440 000 euron rahoituksen hankkeelle, jossa kehitetään glioomasoluihin paremmin kohdentuvia syöpälääkkeitä. Gliooma on yleisin ja aggressiivisin keskushermostosyöpä. Potilaiden odotettu elinikä diagnoosin jälkeen on vain noin vuosi, vaikka hoidossa käytetään nykyaikaisimpia hoitoja. Tärkein syy tehottomaan lääkehoitoon on lääkeaineiden kyvyttömyys kulkeutua vaikutuskohteeseensa, invasiivisiin glioomasoluihin, jotka saattavat sijaita senttimetrien päässä varsinaisesta kasvaimesta, ja joita veri-aivoeste tehokkaasti suojelee. Tutkimuksessa pyritään hyödyntämään suurten neutraalien aminohappojen kuljetinproteiinin LAT1:n lisääntynyttä esiintyvyyttä ja kuljetuskykyä sekä veri-aivoesteelllä että gliomaasoluissa kehitettäessä uusia, paremmin glioomasoluihin kohdentuvia ja turvallisempia syöpälääkkeitä.

Varhaisempaa ruston vammojen diagnostiikkaa

Professori Juha Töyräs sovelletun fysiikan laitokselta sai noin 450 000 euron rahoituksen hankkeelle, jossa kehitetään nivelruston vammojen varhaisemman diagnostiikan mahdollistava, kolmoiskontrastiaineeseen perustuva tietokonetomografiamenetelmä

Posttraumaattisen nivelrikon ehkäisy edellyttää nivelruston vammojen varhaista diagnoosia ja onnistunutta kirurgista hoitoa. Hankkeessa kehitetään kolmen varjoaineen yhtäaikaiseen käyttöön perustuva tietokonetomografiamenetelmä. Varjoaine koostuu nanopartikkeleista, jotka eivät pääse nivelrustoon, positiivisesti varautuneesta ruston proteoglykaanipitoisuudelle herkästä jodipohjaisesta varjoaineesta ja varauksettomasta vesipitoisuudesta kertovasta gadoliniumvarjoaineesta. Menetelmä perustuu kaksienergiatietokonetomografian käyttöön ja mahdollistaa nivelruston segmentoinnin sekä proteoglykaani- ja vesipitoisuuksien yhtäaikaisen määrittämisen. Hankkeessa kehitettävät tomografia- ja segmentointimenetelmät mahdollistavat ruston vammojen aikaisemman havaitsemisen ja siten edesauttavat posttraumaattisen nivelrikon ehkäisyä. Hankkeen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista huippuyliopistojen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa University of California - San Francisco, Boston University ja University of Cambridge.

Tutkijoiden yhteystiedot puhelinluettelosta