Takaisin

Uusia Suomen Akatemian tutkijatohtoreita Itä-Suomen yliopistoon

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen kolmelle uudelle tutkijatohtorille Itä-Suomen yliopistoon. Tutkimuskohteina ovat verkkokalvon rappeumasairaudet, lihavuuden genetiikka ja epigeeniterapia aivoverenkiertohäiriöiden hoitomuotona.

Tutkijatohtorin rahoituksen saivat filosofian tohtorit Heidi Hongisto, Dorota Kaminska ja Tiia Turunen. Rahoitus on kolmevuotinen ja suuruudeltaan noin 270 000 – 280 000 euroa. Rahoitus myönnettiin 10 prosentille hakemuksista. Päätöksissä painotettiin tutkimussuunnitelman tieteellistä laatua. Muita päätöksentekokriteereitä olivat tutkimuksen vaikuttavuus ja uudistuminen.

Silmänpohjan ikärappeumaan etsitään uusia hoitoja

Heidi Hongisto selvittää tutkimuksessaan TIMP-3- ja soluväliaineen proteiinien merkitystä verkkokalvon rappeumasairauksissa uudenlaisten kantasolupohjaisten pigmenttiepiteelisolumallien avulla.

Silmänpohjan ikärappeuma on monimuotoinen verkkokalvon rappeumasairaus, joka aiheuttaa länsimaissa eniten ikäihmisten näkövammaisuutta. Ikärappeuman esiintyvyyden arvioidaan moninkertaistuvan tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Taudin hoitokeinot ovat hyvin rajalliset. Professori Kai Kaarnirannan tutkimusryhmässä toteutettavassa hankkeessa tutkitaan kantasoluista tuotettujen uudenlaisten verkkokalvon pigmenttiepiteelisolumallien avulla soluväliaineen proteiinien häiriintynyttä tuottoa ja muokkausta verkkokalvon rappeumasairauksissa. Tavoitteena on selvittää rappeumasairauksien syntymekanismeja sekä etsiä uusia lääkehoidon kohteita ja keinoja.

Vaihtoehtoinen silmukointi voi lisätä lihavuuden riskiä

Dorota Kaminskan tutkimusaiheena ovat RNA:n silmukoinnin poikkeavuudet lihavuudessa.

Tiedetään, että lihavuus on perinnöllistä. Kuitenkin se periytyvyyden osuus, joka voidaan selittää, on pieni. Toisaalta myös ympäristötekijöillä on yhteys lihavuusriskiin. Lihavuuden tehokas hoito edellyttää lihavuudelle altistavien geneettisten mekanismien ymmärtämistä. Hankkeessa tutkitaan koko genomin laajuisesti vaihtoehtoista silmukointiprosessia, jossa yksi geeni voi koodata useampaa proteiinia. Lähtökohtana on, että DNA-muutosten ja ympäristötekijöiden aikaansaama vaihtoehtoisen silmukoinnin säätely johtaa lisääntyneeseen lihavuuden riskiin. Tutkimuksessa hyödynnetään potilastietoa ja rasvakudosnäytteitä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa toteutetuista lihavuusleikkaus- ja väestötutkimuksista. Vaihtoehtoisten silmukointitapahtumien tunnistaminen ja sen selvittäminen, mikä on niiden yhteys tunnettuihin lihavuuden riskigeenivariantteihin, on ratkaisevaa uusien diagnostiikka- ja hoitomenetelmien kehittämiselle.

Epigeeniterapiaa aivoverenkiertohäiriöihin

Tiia Turusen tutkimusaiheena on aivoinfarktin hoito tuman ei-koodaavien RNA:iden välittämän epigeneettisen mekanismin avulla.

Aivoinfarktissa aivojen toiminta heikentyy aivojen verenkierron häiriintymisen vuoksi, ja sen seurakset ovat vakavia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Tutkimusprojektissa kehitetään epigeeniterapiaa, jossa parannetaan aivojen luontaisia toipumisprosesseja vaurioituneiden hermosolujen toiminnan korvaamiseksi. Tavoitteena on löytää uusia ei-koodaavia RNA:ita, jotka kohdentuvat spesifisesti hermosoluja suojaavien geenien promoottoreille. Kohde-miRNA:t tunnistetaan hermosoluista, jotka on altistettu viljelmässä hapenpuutteelle, ja näiden toimintaa tutkitaan solumalleissa. Aivoinfarktipotilaiden näytteitä käytetään miRNA:iden merkittävyyden varmistamiseen potilaiden hoidossa. Tutkimuksessa käytetään solunulkoisia vesikkeleitä miRNA:iden kuljettimina, jolloin annostelu voidaan tehdä mahdollisimman kajoamattomasti. Yhdistämällä epigeeniterapia solunulkoisiin vesikkeleihin voidaan kohdentaa hoito toipumisen kannalta oleellisiin molekyylitason tapahtumiin ja tukea hermosolujen toimintaa hoitovasteen saavuttamiseksi.