Takaisin

Uusi kirja valaisee ihmisen epigenomiikkaa

Itä-Suomen yliopiston tutkijoilta on ilmestynyt oppikirja ihmisen epigenomiikasta – tutkimusalasta, jonka kohteena on koko genomin epigeneettinen säätely. Kyseessä on ensimmäinen kirja, joka tarkastelee erityisesti ihmisen epigenomiikkaa ja sen merkitystä terveydelle ja sairauksien synnylle.

Epigenetiikalla tarkoitetaan geenien toiminnan säätelyä ja perinnöllisen tiedon tallentumista ilman DNA-sekvenssin muutoksia. Solujen DNA on pakkautunut kromatiiniksi, jonka rakennetta säätelevät epigeneettiset mekanismit. Uusilla tutkimusmenetelmillä esimerkiksi kromatiinin rakennetta ja sen säätelyä voidaan analysoida genominlaajuisesti. Tämä on mahdollistanut epigenomiikan tutkimuksen ja tuonut epigenetiikkaan uusia käsitteitä, kuten epigenomisen muistin.

Professori Carsten Carlbergin ja projektitutkija Ferdinand Molnárin laatima, Springer-kustantamon julkaisema oppikirja Human Epigenomics valottaa, miten epigeneettinen säätely määrää kromatiinin rakenteen, joka puolestaan vaikuttaa geenien aktiivisuuteen. Eukromatiinimuodossa geenit ovat aktiivisia ja heterokromatiinissa inaktiivisia. Kirjassa käydään läpi geenien säätelyn, kromatiinin stabiiliuden, geneettisen leimautumisen sekä DNA-metylaation ja histonimuokkausten palautuvuuden periaatteet. Eri osioissa tarkastellaan epigenomiikan molekyylitason perusteita ja esimerkkejä epigenomiikasta terveen elimistön toiminnassa ja sairauksissa.

– Kirja auttaa syventämään ymmärrystä soluidentiteeteistä ja antaa uusia suuntaviivoja esimerkiksi solujen uudellenohjelmoinnin ja ympäristön kromatiinivaikutusten tutkimiseen sekä epigeneettisten hoitojen kehittämiseen. Havainnollisuutta on pyritty lisäämään kuvapainotteisella toteutuksella, tekijät kertovat.

Human Epigenomics -kirjan sisältö perustuu Carlbergin molekulaarisen lääketieteen ja genomiikan luentokurssiin, joka on suunniteltu erityisesti osaksi biolääketieteen maisteri- ja jatko-opintoja. Kirjoittajat suosittelevat sitä myös käsikirjaksi biolääketieteen parissa työskenteleville. Kirja kattaa puolet kurssista, ja toisen puolen kattaa aiemmin julkaistu oppikirja Mechanisms of Gene Regulation. Kirjoittajilta on aiemmin ilmestynyt Springerin kustantamana myös nutrigenomiikan oppikirja Nutrigenomics.

Carsten Carlberg toimii biolääketieteen professorina Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä. Hänen keskeisiin tutkimuskohteisiinsa kuuluu tumareseptorien ja niiden ligandien genomiikka ja epigenomiikka erityisesti D-vitamiinin näkökulmasta. Hän on luennoinut epigenetiikasta ja geenien säätelystä vuodesta 2001 alkaen.

Ferdinand Molnár toimii projektitutkijana Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä. Hänen tutkimuskohteitaan ovat erityisesti tumareseptoriproteiinit ja niiden luonnolliset ja synteettiset ligandit.

Lisätietoja:

Professori Carsten Carlberg, Carsten.carlberg (a) uef.fi, +358 403553062

Carlberg, Carsten, Molnar, Ferdinand. Human Epigenomics. Springer 2018. http://www.springer.com/gp/book/9789811076138