Takaisin

Urheiluravitsemuksen osaaminen käyttöön

Huippu-urheilun piirissä tarvitaan enemmän urheiluravitsemuksen tietotaitoa, totesi Kansainvälisen olympiakomitean jäsen, kansanedustaja Sari Essayah Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella keskiviikkona. Essayah vieraili yliopistolla tutustumassa erityisesti terveyteen, ravitsemukseen ja liikuntalääketieteeseen liittyvään opetukseen ja tutkimukseen.

Itä-Suomen yliopisto toi viime syksynä ensimmäisenä Suomessa tarjolle yliopistotasoisen urheiluravitsemuksen opintokokonaisuuden, joka on kaikkien ulottuvilla avoimina yliopisto-opintoina. Opetus järjestetään yhteistyössä tutkinto-opetuksen kanssa, joten 30 opintopisteen kokonaisuuden voi sisällyttää myös tutkintoon. Verkossa suoritettavat opinnot yhdistävät tutkitun tiedon käytännön esimerkkeihin huippu-urheilijoiden arjesta, ja opettajina on laaja verkosto urheiluravitsemuksen, -lääketieteen ja -psykologian asiantuntijoita.

- Suuri osa opinnot aloittaneista urheilee tai valmentaa ja suorittaa opintoja työn ohessa. Palautteen mukaan opinnoista on voinut ammentaa konkreettista osaamista omaan treenaamisen ja työhön, suunnittelija Marja-Liisa Niemi kertoi.

Sari Essayahin mukaan ravitsemukseen liittyvien uskomusten oikomisessa riittää asiantuntijoilla haasteita. Taustalla ravitsemustieteen professori Jussi Pihlajamäki ja biolääketieteen yksikön johtaja, dosentti Anitta Mahonen.

- Urheiluravitsemuksen osaaminen on aikaisemmin ollut Suomessa pirstaleista ja koulutus pienimuotoista. Kaikkien kouluttajien pätevyydestäkään ei ole ollut takeita. Nyt pystymme tarjoamaan laajemman kokonaisuuden, jolla on luotettava tieteellinen pohja, lisäsi opintokokonaisuuden vastuuhenkilö, dosentti Jaakko Mursu.

Hyvän vastaanoton saaneelle opintokokonaisuudelle toivottaisiin tulevaisuudessa kansallisen ja kansainvälisen olympiakomitean suositusta. - Meitä kiinnostaisi yhteistyö myös tutkimuksessa. Käytännön tarpeisiin vastaavalle urheiluravitsemuksen tutkimukselle on tarvetta, mutta rahoittajista on pulaa, Mursu totesi.

Hänen mukaansa Suomeen voitaisiin pitemmällä aikavälillä luoda verkostomainen urheiluravitsemuksen osaamiskeskus, jonka toimintaan kuuluisi opetuksen ja tutkimuksen lisäksi myös asiantuntijapalveluja.

- Minusta tämä on hyvin toteuttamiskelpoinen visio. Näitä opintoja on ehdottomasti mahdollista hyödyntää huippu-urheilun tukena, Essayah kommentoi.

Urheiluravitsemuksen tutkimusyhteistyö olisi Essayahin mukaan luontevaa nivoa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn toimintaan. Hän lupasi selvittää myös Kansainvälisen olympiakomitean näkökulmaa asiaan. Ravitsemukseen liittyvän tietotaidon lisäämisestä on siellä keskusteltu aivan hiljattain. 

Dosentti Jaakko Mursu esitteli vision kansallisesta urheiluravitsemuksen osaamiskeskuksesta.

Essayah tutustui yliopistolla lisäksi terveystieteiden tiedekunnan keskeisiin tutkimusalueisiin, ravitsemustieteen, liikuntalääketieteen ja terveyden edistämisen koulutusohjelmiin ja biolääketieteen yksiköstä erityisesti liikunta- ja urheilulääketieteen alaan.

Vierailun päätepisteenä oli yliopiston uudistettu liikelaboratorio, jossa yhdistyy sovelletun fysiikan sekä liikunta- ja urheilulääketieteen osaaminen. Signaalin- ja kuvankäsittelyn professori Pasi Karjalainen esitteli Essayahille kliinistä ajosimulaattoria, jolla voitaisiin toteuttaa ajokykyarvioita esimerkiksi ikääntyneille, ja aivoinfarktipotilaiden käden kuntoutukseen kehitettävää robotiikkaa. Liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen kertoi, miten fyysikkojen toteuttama liikenalyysi ja liikuntalääketieteelliset mittaukset voidaan yhdistää kuntoutettavilla potilailla, mutta myös urheilijoiden suoritusten kehittämiseksi.

Teksti Ulla Kaltiala Kuvat Raija Törrönen