Takaisin

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen vaatii joustoa

Miten yliopisto voi tukea huippu-urheilijoita urheilu-uran ja opiskelun yhteensovittamisessa? Muun muassa tästä keskusteltiin akatemiaurheilijoiden menestyskahveilla Kuopiossa 23. lokakuuta.

Kuvassa vasemmalta akateeminen rehtori Harri Siiskonen, paratriathlonisti Liisa Lilja, skeet-ampuja Niina Aaltonen, kivääriampuja Saana Peltonen ja yhdistetyn hiihtäjä Ilkka Herola.

Kuluneena vuonna aikuisten sarjoissa menestyneiden opiskelijaurheilijoiden menestyskahvit ovat uusi perinne. Ensimmäiset kahvittelut järjestettiin Joensuussa kesällä. – Tarkoitus on tiivistää yliopiston yhteistyötä urheiluakatemioiden ja urheilijoiden kanssa, kertoi akateeminen rehtori Harri Siiskonen Kuopion tilaisuudessa.

Kampuksen menestyneistä urheilijoista paikalla olivat yhdistetyn hiihtäjä, kauppatieteiden opiskelija Ilkka Herola, paratriathlonisti, sosiaalityön opiskelija Liisa Lilja sekä skeet-ampuja Niina Aaltonen ja kivääriampuja Saana Peltonen, jotka ovat tänä syksynä aloittaneet farmasian opinnot. Herolalla ja Liljalla menossa on toinen opiskeluvuosi.

Herola ylsi Pyeongchangin talviolympialaisissa yhdistetyn normaalimäessä 8.sijalle. Maailman cupissa Herolan kokonaissijoitus oli 10. ja paras osakilpailusijoitus 3. Vuoden opiskelijaurheilijaksi 2017-2018 valittu Lilja oli 4. paratriathlonin MM-kisoissa. Aaltonen sai pronssia skeet-ammunnan Pohjoismaiden mestaruuskisoissa ja Peltonen hopeaa naisten ilmakiväärin SM-kisoissa.

Menestyskahveilla juhlistettiin myös lääketiedettä opiskelevien judoka Marianne Kososen SM-kultaa ja soutaja Joel Naukkarisen sisäsoudun MM-hopeaa ja opiskelijoiden MM- ja EM-hopeaa sekä terveystieteiden opiskelijan Anniina Kortetmaan 100 metrin pikajuoksun SM-kultaa. He eivät kutienkaan päässeet paikalle tilaisuuteen.

Siiskosta kiinnosti kuulla, miten urheilun ja opiskelun yhdistäminen on sujunut ja miten yliopisto voisi siinä vielä tukea. Herolan mukaan joustavia opiskelumahdollisuuksia tarvitaan, kun reissupäiviä kertyy 200 vuodessa. – Reissussakin päivästä voi löytyä 2–3 tuntia aikaa opiskelulle, jos se on mahdollista sijainnista riippumatta. Tenttipäiviin ja suorittamistapoihin toivoisin myös joustoa ja uskon, että sitä löytyykin. Vielä en ole kaikista mahdollisuuksista ehtinyt kyselläkään, Herola myönsi.

Ryhmätöihin on hänen mukaansa ollut helppoa osallistua myös etänä. – Yhteydenpitoon on hyvät välineet.

Yliopistossa pyritään monin tavoin edistämään opintojen joustavuutta ja monimuotoisuutta. Siiskosen mukaan mahdollisuuksia esimerkiksi sähköiseen tenttiin on tarkoitus lisätä. – Omalla alallani sähköisiä tenttejä on kiitettävästi ja lauantaisinkin pääsee tenttimään, kertoi Lilja.

Hänkin toivoi lisää paikasta riippumattomia opiskelumahdollisuuksia. – Kun luentoja voidaan striimata Kuopiosta Joensuuhun, miksei niitä voisi laittaa nettiinkin.

Läsnäoloa vaativat kieliopinnot ovat Liljan ja Herolan mukaan pahin kompastuskivi lajeissa, jotka vaativat paljon matkustamista. Kuopion alueen urheiluakatemian toiminnanjohtajan Johanna Tikkasen mukaan tämä haaste on tunnistettu ja urheilijoille sopivista ratkaisuista keskustellaan. – Kieliopinnoissakin on onneksi jo monimuotokursseja.

Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen muistutti, että opiskelevan huippu-urheilijan kannattaa hakea akatemiastatus ja myös mainita siitä esimerkiksi joustoista neuvotellessa. – Opettajat eivät välttämättä huomaa tarjota vaihtoehtoisia suoritustapoja, mutta heitä voi aina hoksauttaa. Esimerkiksi luentojen striimaaminen vie yleisemminkin esteettömyyttä eteenpäin.

Ensi viikolla kahville kutsutaan taas Joensuun kampuksen menestyneitä urheilijoita. Samalla vietetään Joensuun urheiluakatemian 15-vuotisjuhlaa.