Takaisin

Kuopion SynaNet-työpajassa perehdyttiin neuroinflammaatioon

Neuroinflammaatio eli aivojen tulehdusreaktio ja sen säätely on kuuma aihe neurotieteissä ja hermoston sairauksien tutkimuksessa. Neuroinflammaatio olikin johtavana teemana 26.–28. lokakuuta Kuopion kampuksella järjestetyssä SynaNet-verkoston työpajassa.

Työpajassa käsiteltiin neuroinflammaatiotutkimuksen viimeisimpiä löydöksiä ja trendejä sekä neuroinflammaation osallisuutta neurologisten sairauksien, kuten aivohalvauksen ja Alzheimerin taudin etenemisessä sekä hermosolujen välisten yhteyksien säätelyssä terveissä ja sairaissa aivoissa. Työpaja koostui luennoista ja käytännön laboratoriodemonstraatioista, joissa osallistujat pääsivät myös omin käsin tekemään kokeita ja analyyseja. Työpaja oli suunnattu erityisesti tohtoriopiskelijoille, postdoceille ja tutkijoille, joita kiinnostavat neuroinflammaatio, sen mekanismit ja niiden tutkiminen erilaisissa malleissa.

Työpaja oli osa EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittamaa SynaNet Twinning -hanketta, jossa Itä-Suomen yliopiston neurotieteen ryhmät ovat partnereina vuosina 2016–2018. Ohjelman tarkoituksena on edistää opiskelijoiden liikkuvuutta, tutkimustiedon jakamista ja tutkimusyhteistyötä Euroopassa. Instituto de Medicina Molecular Lissabonin yliopistosta Portugalista toimii SynaNet-hankkeen koordinaattorina. SynaNetin muut jäsenet tulevat Itä-Suomen yliopiston lisäksi Lancasterin yliopistosta Iso-Britanniasta ja Rooman La Sapienza-yliopistosta Italiasta. Yhdessä partneriyliopistot järjestävät vuosittain työpajoja, demonstraatioita, kesäkouluja ja luentoja neurotieteen sekä hermostoa rappeuttavien ja neuropsykiatristen sairauksien alalla.

SynaNet-neuroinflammaatiotyöpajan pääjärjestäjinä toimivat apulaisprofessorit Tarja Malm ja Annakaisa Haapasalo A.I. Virtanen -instituutista (AIVI) tutkimusryhmineen. Työpajan demonstraatiot järjestettiin yhteistyössä professori Jari Koistinahon koordinoiman EU Joint Programme – Neurodegenerative Disease Research (JPND) MADGIC-konsortiohankkeen kanssa, jossa myös Tarja Malm on partnerina. MADGIC-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia ihmisen indusoituihin monikykyisiin kantasoluihin perustuvia malleja Alzheimerin taudin ja neuroinflammaation tutkimukseen.

Työpajaan osallistui kaikkiaan 25 tutkijaa ja opiskelijaa SynaNet-partneriyliopistoista. Lisäksi luennoilla oli osallistujia Itä-Suomen yliopiston neurotieteen tutkimusryhmistä. Luennoilla kuultiin uusinta tietoa mikrogliojen ja astrosyyttien aktivaation vaikutuksista terveiden ja sairaiden aivojen ja hermosolujen toiminnassa. Mikrogliat ja astrosyytit ovat keskeisiä keskushermoston tulehdustilaa sääteleviä soluja.

– Esillä oli erityisesti mikrogliojen keskeinen rooli hermosolujen elinkyvyn ja synapsien toiminnan säätelyssä sekä keskushermoston sairauksien kehittymisessä. Myös uusien, ihmisperäisten mallien tärkeys tutkimukselle korostui, Malm toteaa.

Malmin ja Haapasalon lisäksi SynaNet-työpajassa luennoivat akatemiatutkija Katja Kanninen AIVIsta ja postdoctutkija Mari Takalo AIVIsta ja biolääketieteen yksiköstä. Pääluennon piti apulaisprofessori Flavia Trettel Rooman La Sapienza -yliopistosta. Hänen luentonsa käsitteli mikrogliojen ja hermosolujen vuorovaikutuksen merkitystä kemokiinien välittämässä hermosolujen elinkyvyn säätelyssä. Luentokokonaisuuden johtavina teemoina olivat mikrogliojen ja astrosyyttien moninaiset toiminnat ja osallisuus keskushermostoa rappeuttavissa taudeissa.

Neuroinflammaation vaikutusten tutkimusta käytännössä

Luentojen lisäksi työpaja tarjosi kaksi käytännön laboratoriodemonstraatiota, joissa havainnollistettiin neuroinflammaation vaikutusten tutkimista uusimmilla virtaussytometrian ja konfokaalimikroskopian tekniikoilla. Ensimmäisessä demossa osallistujat eristivät terveistä ja aivohalvaushiiristä aivojen soluja, jotka leimattiin immunohistokemiallisesti. Solut fenotyypattiin ja luokiteltiin ryhmiin virtaussytometrillä. Menetelmällä voidaan tutkia neuroinflammaatioon liittyviä muutoksia aivojen solutyypeissä aivohalvauksen jälkeen verrattuina terveisiin aivoihin.

Toisessa demossa osallistujat tutustuivat hiiren hippokampuksen hermosoluviljelmien ja aivoleikkeiden valmistukseen erityisesti hermosolujen viejähaarakkeiden okasten morfologioiden tutkimusta varten supererotuskykyisellä konfokaalimikroskoopilla. Juuri viejähaarakkeiden okasiin muodostuvat hermosolujen väliset yhteydet, synapsit, ja okasten morfologia kertoo synapsien toiminnallisuudesta. Viimeisenä päivänä osallistujat pääsivät harjoittelemaan tietokoneluokissa demoissa saatujen tutkimustulosten analysointia.

– Saimme osallistujilta paljon innostuneita ja positiivisia kommentteja työpajasta. Moni koki, että aiheet olivat erittäin merkityksellisiä heidän oman tutkimuksensa kannalta ja että he voivat soveltaa täällä oppimiaan menetelmiä ja malleja omassa työssään, Haapasalo sanoo.

Neuroinflammaatiotyöpaja oli jo toinen Itä-Suomen yliopistossa järjestetty suuri SynaNet-tapahtuma. Yliopistotutkijat Jussi Paananen ja Merja Heinäniemi järjestivät aiemmin tänä syksynä bioinformatiikan kesäkoulun osana SynaNetin toimintaa. Neuroinflammaatiotyöpajan tavoin bioinformatiikan ja koneoppimisen kesäkoulu järjestettiin useiden rahoituslähteiden tuella, mikä mahdollisti monipuolisen ohjelmasisällön ja huippupuhujien mukaan saamisen.

Neuroinflammaatiotyöpaja ei suinkaan ollut viimeinen Itä-Suomen yliopistossa järjestettävä SynaNet-tapahtuma. Tuleviin SynaNet-aktiviteetteihin Kuopiossa kuuluu professori Asla Pitkäsen ja Olli Gröhnin järjestämä kuvantamistyöpaja kesäkuussa 2017. Myös kuvantamistyöpaja järjestetään useiden EU-konsortioiden, kuten ECMED Marie Curien, tuella.

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Tarja Malm, tarja.malm@uef.fi

Apulaisprofessori Annakaisa Haapasalo, annakaisa.haapasalo@uef.fi

http://www.synanet2020.com/