Takaisin

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn hyödyt miljardiluokkaa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on hyvä esimerkki mahdollisuudesta vahvistaa hyvinvointia ja hillitä julkisten menojen kasvupainetta. Suunnitteilla on tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn keskittyvä hanke, jonka yhteiskunnallisen hyödyn mallinnuksesta on vastannut Itä-Suomen yliopiston professori Janne Martikaisen johtama tutkimusryhmä. Ryhmä julkaisi 12.3. raportin ehkäisytoimien säästöpotentiaalista.

– Tyypin 2 diabeteksen (T2D) riskiryhmään kuuluu Suomessa 40–80-vuotiaista 700 000 henkilöä. Odotetut elinaikaiset T2D-liitännäiset yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset ovat nykyarvossa lähes 9 miljardia euroa. Elintapainterventioiden avulla kokonaiskustannuksia voitaisiin vähentää miljardilla, jopa kahdella miljardilla eurolla. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimet mahdollistavat siten merkittävän kansanterveydellisen ja -taloudellisen säästöpotentiaalin. Samalla puhumme luonnollisesti yksilötasolla lisääntyneestä terveydestä ja hyvinvoinnista, kertoo professori Janne Martikainen.

– Samanaikaisesti väestötasolla voitaisiin tuottaa 73 000–146 000 laatupainotettua lisäelinvuotta, kun T2D ja siihen liittyvien liitännäissairauksien ilmaantuvuutta saataisiin vähennettyä. Yksilötasolla odotettu kokonaiskustannus on nykyarvossa keskimäärin 13 500 euroa ja vastaavasti saavutettavissa oleva säästöpotentiaali 1 600–3 200 euroa.

Herkkyysanalyysien tulosten perusteella elintapainterventioihin sijoitetut kustannukset on mahdollista saada takaisin 3–12 vuodessa, riippuen intervention oletetusta kustannuksesta, vaikuttavuudesta ja lähtötilanteen T2D-riskistä, Martikainen painottaa.

Yhteiskunnan näkökulmasta kustannussäästöjä voidaan saavuttaa kohdistamalla ehkäisytoimia erityisesti työikäiseen kohonneessa riskissä olevaan väestöön, mutta elintapainterventioiden kohdentaminen iäkkäämmille ikäryhmille tuottaa väestötasolla suhteellisesti enemmän laatupainotettuja lisäelinvuosia.

Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus vastaa hankkeen suunnittelusta

– Viemme T2D-ehkäisyhankkeen valmisteluprosessia eteenpäin siitä kiinnostuneiden kuntien kanssa siten, että käytännön toiminta alkaa vuonna 2021. Tässä vaiheessa voimme ottaa mukaan vielä myös muutaman uuden kunnan tai alueen. Kun hanke on osoittanut tuloksellisuutensa pilottikunnissa, toivomme, että voimme laajentaa sen mahdollisimman kattavasti koko Suomeen, kuvaa vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen johtaja Mika Pyykkö hankkeen seuraavia vaiheita.

Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen toiminta käynnistyi työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä tammikuussa 2020. Osaamiskeskus tukee koko julkista sektoria esimerkiksi SIB-mallin eli tulosperusteisen rahoitussopimuksen hyödyntämisessä.

Hyvinvoinnin lisäämiseksi ja taloudellisen kasvun varmistamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja sekä verovarojen ja yksityisen pääoman yhteensovittamista.

Painopiste on erilaisten ongelmien ja niiden syvenemisen ehkäisyssä. Tarkoituksena on rakentaa hankkeita, joissa verovaroilla maksetaan vain halutusta lopputulemasta. Sijoitetun pääoman takaisinmaksu ja tuotto perustuvat toiminnan julkiselle sektorille tuomaan taloudelliseen hyötyyn.

Osaamiskeskus jatkaa uusien hankeaihioiden työstämisen lisäksi useiden alun perin Sitran käynnistämien SIB-hankkeiden valmistelua. Yksi niistä kohdentuu tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn.

Kansallisen säästöpotentiaalin mallintaminen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Suomessa

https://www.uef.fi/documents/1529015/1538329/T2D_Raportti/b94f9d09-d636-44a0-a847-18a65f21388a

Vaikuttavuusinvesvoimisen osaamiskeskus

https://tem.fi/vaikuttavuusinvestoimisen-osaamiskeskus

Lisätiedot:

Professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 355 2600; tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn säästöpotentiaalin mallintaminen

Johtaja Mika Pyykkö, TEM, p. 0400 841 662

Johtava asiantuntija Elina Järvelä, p. 050 313 5167 (T2D ehkäisy -SIB:n valmistelu)