Takaisin

Työuupuneiden työntekijöiden tuessa on kehitettävää työpaikoilla

Väitös työterveyden alalta

Väittelijä: TtM Riitta Kärkkäinen

Aika ja paikka: 7.6.2019, klo 12. Itä-Suomen yliopisto, Canthia-rakennus, auditorio CA100

Vaikka pitkien sairauspoissaolojen ehkäiseminen on viime vuosina ollut työantajien ja työterveyshuoltojen yhteistoiminnan keskiössä, vielä on parannettavaa työuupuneiden työntekijöiden tuessa, osoittaa terveystieteiden maisteri Riitta Kärkkäisen tuore väitöstutkimus.

Kärkkäinen haastatteli tutkimuksessaan 25 työterveyshuollon ammattihenkilöä ja asiantuntijaa yksityisissä työterveyshuoltopalveluja tuottavissa yksiköissä, kunnallisissa työterveysyksiköissä ja työpaikkojen omissa työterveysyksiköissä sekä 15 työhön paluuta koordinoivaa ammattilaista yliopistoissa, yliopistollisissa keskussairaaloissa ja keskussairaaloissa. Tavoitteena oli tutkittavien kokemusten perusteella kuvata sitä, miten työterveyshuolloissa ja työpaikoilla tuetaan työuupuneita työntekijöitä sairauspoissaolojen hallinnan ja työhön paluun tuen prosessissa, sekä tuen mahdollisia kehittämiskohteita. Lisäksi tutkimus selvitti aiempien tutkimusten pohjalta työuupuneiden työntekijöiden työhön paluuseen yhteydessä olevia tekijöitä.

Kärkkäinen kuvaa työuupuneiden työntekijöiden tuen vaiheittain etenevänä prosessina, jossa tukitoimet toteutetaan ennen sairauspoissaoloa, sairauspoissaolon aikana ja sen jälkeen. Tukitoimien tavoitteena on ehkäistä vakava-asteista työuupumusta ja siihen liittyvää työkyvyttömyyttä, tukea työuupumuksesta toipumista ja valmiutta palata työhön sekä tukea työssä kuntoutumista. Työuupuneiden työntekijöiden tuessa huomioitiin sekä yksilöön, työuupumukseen että työhön liittyvät tekijät. Yksilöön liittyneitä tekijöitä olivat työuupumukselle altistavat persoonallisuudenpiirteet ja yksityiselämän kuormitustekijät. Työuupumukseen liittyneitä tekijöitä olivat ymmärrys työuupumuksesta työperäisenä ongelmana, liitännäissairaudet, työuupumuksen oireet (uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto) ja työuupumuksesta toipumisen ennakoimattomuus. Työhön liittyviä tekijöitä olivat ristiriidat työyhteisöissä ja avoimuus työuupumuksesta ja sen syistä.

Tukitoimia tulee yhtenäistää

Tutkimus osoitti, että työuupuneiden työntekijöiden työhön paluuseen yhteydessä olevista tekijöistä on vain vähän näyttöön perustuvaa tutkimustietoa.  Työuupumuksen monitahoisuus ja tarve huomioida sekä yksilöön, työuupumukseen että työhön liittyvät tekijät haastavat työuupuneiden työntekijöiden tukea työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. Työhön paluun tuen käytännöt työterveyshuolloissa vaihtelevat ja tuki on epätasalaatuista. Lähiesimiehet koetaan keskeisiksi toimijoiksi työuupuneiden työntekijöiden tuessa, mutta he tarvitsevat myös itse tukea ja ohjausta, jotta kykenevät parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan työuupuneita alaisiaan.  

Väitöstutkimus tuotti alustavan biopsykososiaalisen mallin työuupuneiden työntekijöiden tukeen. Mallia voidaan hyödyntää työterveyshuolloissa ja työpaikoilla kehitettäessä entistä toimivampia tukikäytäntöjä työuupuneille työntekijöille.

TtM Riitta Kärkkäisen väitöskirja Absence management and return-to-work support in job burnout tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kimmo Räsänen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/16351?encoding=UTF-8