Takaisin

Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen vaatii tiivistä verkostoyhteistyötä terveydenhuollossa

Väitös työterveyshuollon alalta

Väittelijä: TtM Kirsi Lappalainen

Aika ja paikka: 5.5.2017 klo 12.00, SN 201, Kuopion kampus

Työttömien työelämävalmiuksia edistävä työ edellyttää myös terveydenhuollon toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä ja roolien selkiyttämistä, ilmenee terveystieteiden maisteri Kirsi Lappalaisen väitöstutkimuksen tuloksista. Lisäksi terveydenhuollon ja työvoimahallinnon välille tarvitaan nykyistä tiiviimpää verkostoyhteistyötä. Lappalaisen mukaan osa työterveyshuollon toimintakonsepteista soveltuu myös työttömien työelämävalmiuksien edistämiseen.

Tutkimus oli osa Kuopiossa vuosina 2008–2010 toteutetusta Työterveysneuvonta-hanketta, jossa asiakkaina olivat työterveyshuollon ulkopuolella olevat 16–24-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset sekä työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat 25–54-vuotiaat. Aineistoa kerättiin asiakas- ja viranomaishaastatteluilla, verkostoanalyysillä sekä asiakaspalaute- ja terveyskyselyillä. Tutkimuksessa hyödynnettiin verkostoteoreettista viitekehystä. Hankkeen aikana perusterveydenhuollossa työskenteli työterveyshoitaja, joka otti asiakkaita vastaan eri ohjautumistahoilta. Terveystapaamisessa selvitettiin asiakkaan terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä erilaisin mittarein. Tapaamisen jälkeen suunniteltiin yhteistyössä asiakkaan kanssa hänen mahdollinen jatkohoitonsa tai jatkotapaamiset.

Huomio erityisesti henkilöihin, jotka viestittävät alentuneesta työkyvystä

Tulosten mukaan terveydenhuollon resurssit pitäisi erityisesti keskittää niihin työttömiin, jotka kokevat vähentynyttä terveyttä tai työkykyä. Erityisesti nuoret kokevat hyötyvänsä terveyden edistämisestä ja terveystapaamisista ammattihenkilön kanssa.

Verkostomainen työskentely tehostaa palvelua

Terveydenhuollossa ulospäin suuntautuva verkostoyhteistyö työttömien työelämävalmiuksia tukevassa toiminnassa oli tutkimuksen aikana melko uutta. Tulosten perusteella monisektorista verkostoyhteistyötä on tärkeää jatkuvasti kehittää paikkakuntakohtaisesti ja suunnitelmallisesti.

Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä pitäisi kehittää erityisesti työttömäksi jäävien henkilöiden terveyspalvelujen tehostamiseksi. Myös työ- ja toimintakyvyn arvioinnin osaaminen perusterveydenhuollossa vaatii vahvistamista. Yksi keino voisi olla työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen.

Työttömät kokevat hyötyvänsä terveystarkastuksista

Tutkimus antoi viitteitä siitä, että 16–25-vuotiailla miehillä on suurempi pitkittyneen työttömyyden riski kuin naisilla. Myös huumeiden käytöllä ja alentuneella työkyvyllä näytti olevan yhteys pitkittyneeseen työttömyyteen. Asiakaspalautekyselyyn vastanneista lähes kaikki (95 %) olivat sitä mieltä, että työttömät tarvitsevat terveystarkastuksia, ja samoin lähes kaikkien (98 %:n) mielestä terveystarkastusten pitäisi olla säännöllisiä.

Palvelutarpeen tunnistamiseen tarvitaan työkaluja

Lappalainen tähdentää, että palvelutarpeen tunnistamiseen tarvitaan työkaluja. Työttömän kuntoutustarve pitäisi havaita nykyistä varhaisemmin. Tässä digitalisaatio voi olla hyödyksi.

– Varhaisen vaiheen tunnistamiseen liittyvä apuväline, kuten sähköinen kysely, tarjoaisi viranomaisille keinon tavoittaa ne, joiden työ- tai toimintakyky on alentunut. Varhaisen vaiheen työ- ja toimintakyvyn ongelmien tunnistamiseen liittyvän apuvälineen voisi ottaa käyttöön TE-toimistossa, sosiaalitoimessa, perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja opetustoimessa, Lappalainen toteaa.

Terveystieteiden maisteri Kirsi Lappalaisen työterveyshuollon alan väitöskirja ”Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen- painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 5.5.2017. Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Naumanen Oulun yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Kimmo Räsänen Itä-Suomen yliopistosta.

Kirsi Lappalainen on syntynyt Siilinjärvellä vuonna 1969 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Siilinjärven lukiosta 1988. Hän on valmistunut terveydenhoitajaksi Kuopion terveydenhuolto-oppilaitokselta 1992 ja terveystieteiden maisteriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2007. Kirsi Lappalainen toimii erityisasiantuntijana Työterveyslaitoksella Kuopiossa. Hän asuu Kuopion Karttulassa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11160?encoding=UTF-8