Takaisin

Tutkimushanke Utilis Sanitas: Terveyspalveluilla tuotettavaa terveyshyötyä tulisi seurata

– Sekä julkisten että yksityisten terveyspalvelujen tuottajien aikaansaamasta terveyshyödystä on jo runsaasti tietoa tuottajittain. Tieto on kuitenkin erikseen saatettava vertailukelpoiseksi ja kansallisesti yhtenäinen terveyshyödyn seuranta puutuu, hanketta vetänyt Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Ilkka Vohlonen toteaa.

– Terveydenhuoltoa järjestettäessä päätöksenteon tukena käytetään nykyisin lähes yksinomaan kustannustietoja. Tämän mahdollistaa se, että terveydenhuoltojärjestelmästä vastuussa olevilta poliitikoilta tai virkamiehiltä ei vaadita tietoa väestölle tuotetusta terveyshyödystä.

Tietoa terveyshyödyn tuottamisesta tulisi käyttää terveydenhuollon voimavarojen kohdentamisessa

Sote-uudistuksen yhteydessä on tarkoitus uudistaa myös rahoitusjärjestelmää, mikä tarjoaa mahdollisuuden tuoda resurssien jakamiseen myös terveyshyödyn näkökulman. Terveyshyödyn seuranta ja sitä koskevan tiedon käyttö auttaisi kohdentamaan terveydenhuollon rajalliset voimavarat vaikuttaviin hoitoihin ja menetelmiin, jolloin verovaroin ylläpidetty järjestelmä tuottaisi kansalaisille mahdollisimman paljon terveyttä ja toimintakykyä.

– Terveyshyötyjen mittaaminen voidaan järjestää esimerkiksi Ruotsissa jo vuosia käytössä olevalla ”Öppna jämförelse” -järjestelmällä tai Utilis Sanitas -hankkeessa kehitetyllä työprosessilla.

Aivohalvaus- diabetes- ja masennuspotilaiden hoito terveyshyödyn seurannan esimerkkikohteina

Utilis sanitas -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen osallistui vuosina 2014–2016 sairaanhoitopiirejä, Suomen Terveystalo, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Suomen lääkäriliitto ja Duodecim.  Hanke toteutettiin FCG Konsultointi Oy:n organisoimana ja sen tuloksia koskeva raportti julkaistiin Itä-Suomen yliopistolla tänään 1. joulukuuta.

Hankkeessa tarkasteltiin aivohalvaus-, diabetes- ja masennuspotilaita. Esimerkiksi kroonisista sairauksista diabeteksen ja masennuksen osalta yksittäisiä potilaita koskevien terveyshyötyä mittaavien indikaattorien avulla voitiin tehdä tilastollisia johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan potilaiden terveydentila kehittyi.

– Hankkeessa osoitettiin potilaalle tuotettu terveyshyöty terveydentilan muutoksena. Voitiin seurata palvelutuottajittain ja osoittaa, kehittyivätkö sairaudet hoitoon hakeutumiseen jälkeen huonompaan suuntaan, pysyikö tilanne ennallaan vai saatiinko tilanne tasapainotettua tai kehittymään parempaan.

- Hanketyön aikana kehittyi myös koko verkoston yhteinen toimintaprosessi, jota voidaan käyttää mitattavista hoitokokonaisuuksista tai mittareiden standardoinnista sovittaessa.

Terveyshyödyn seuranta on mahdollista ja tarpeellista

Hankkeen aikana todistettiin terveyshyödyn seuraamisen olevan mahdollista jo nykyisillä tietopohjilla. Erityisesti jo valmiiksi yhdistetyt Sote-tietopohjat mahdollistivat mittaritietojen tuottamisen: hyvinä esimerkkeinä EKSOTE, Suomen Terveystalo ja Siun Sote onnistuivat esimerkkimittareiden laadinnassa.

Ilkka Vohlonen korostaa, terveyshyötyjen mittaaminen mahdollistaa Sote-palvelujen laadunhallinnan monella eri tasolla: rahoittajien, palvelutuottajien ja lopulta terveydenhuoltomme asiakkaiden hyväksi. 

- Asiantuntija-arvioiden mukaan, terveyshyödyn seuranta sekä sen mahdollistama sosiaali- ja terveydenhuoltomme laadunhallinta voisivat säästää parhaimmillaan tuhansien ihmisten hengen Suomessa vuosittain. Terveyshyödyn seuranta ja laadunhallinta tasoittaisivat ajan myötä palveluiden laatua eri palvelutuottajien välillä, johtaen terveyserojen kaventumiseen, Vohlonen perustelee.

Lisätietoja:

Ilkka Vohlonen, professori

Terveyspolitiikka

Itä-Suomen yliopisto

p. 050 38 39938, ilkka.vohlonen (a) uef.fi

Tutustu Utilis Sanitas -hankkeen raporttiin