Takaisin

Tutkimus hyvästä verojärjestelmästä ja Suomessa harjoitettavan yritystoiminnan kansallisesta tuloverotusoikeudesta

Väitös vero-oikeuden alalta

Väittelijä: HTM Mika Nissinen

Väitösaika ja -paikka: 26.4. klo 12, AU100, Aurora, Joensuun kampus

Väitöskirjassaan hallintotieteiden maisteri Mika Nissinen tutki Suomen kansallisen tuloverotusoikeuden laajuutta tilanteessa, jossa ulkomainen yritys harjoittaa toimintaa Suomessa. Tutkimusaihetta tarkasteltiin voimassa olevan kansallisen lain näkökulmasta sekä hyvän verojärjestelmän kriteerien näkökulmasta. Tutkimus osoitti, että Suomen nykyinen tuloverolainsäädäntö on monelta osin aikaansa jäljessä ja epäselvä, ja tutkimuksessa esitetäänkin tarvittavia lainsäädäntömuutoksia.

Hyvän verojärjestelmän kriteerit on mahdollista systematisoida

Nissinen osoittaa, että hyvä verojärjestelmä on fiskaalinen, tehokas ja oikeudenmukainen. Tehokkuus merkitsee sekä taloudellista että hallinnollista tehokkuutta. Oikeudenmukaisuus puolestaan sisältää sekä yleisen oikeudenmukaisuuden että verotuksen oikeudenmukaisuuden. Lisäksi Nissinen systematisoi lukuisia muita verojärjestelmän kriteereihin liittyviä periaatteita, joille hyvä verojärjestelmä perustuu.

Tuloverotusoikeus ei edellytä kiinteän toimipaikan muodostumista

Tutkimuksen mukaan Suomessa harjoitettavan yritystoiminnan kansallinen tuloverotusoikeus ei perustu kansallisen kiinteän toimipaikan muodostumiselle, vaan laajemmalle taloudellisen liittymän periaatteelle. Tuloverotusoikeus ei kuitenkaan koske ulkomailta käsin tapahtuvaa hyödykkeen myyntiä eikä valmistelevaa tai avustavaa toimintaa Suomessa. Näissä tapauksissa tuloverotusoikeudesta on säädettävä tarvittaessa erikseen vastaavalla tavalla kuin muiden yritystoimintaa koskevien tulojen osalta, jossa Suomi on ainoastaan tulon lähde. Tällaisia ovat muun muassa osinko, korko, rojalti sekä kiinteä omaisuus. Tutkimus myös osoittaa, että laaja tuloverotusoikeus perustuu jo 1900-luvun alussa esitettyihin periaatteisiin. Tutkimus sisältää myös kansainvälistä oikeusvertailua, jossa on hyödynnetty 35 eri valtion tietoa eri kirjallisuuslähteistä, ja 14 valtion osalta verotusoikeutta on selvitetty lisäksi suoraan valtion lainsäädännöstä.

Hyvän verojärjestelmän kriteerit tukevat laajan tuloverotusoikeuden säilyttämistä

Hyvän verojärjestelmän kriteerit tukevat laajaa kansallista tuloverotusoikeutta yritysverotuksessa siitä huolimatta, että kriteerien näkökulmasta on nähtävissä myös perusteita rajoittaa kansallista tuloverotusoikeutta esimerkiksi tilapäisen Suomessa tapahtuvan yritystoiminnan osalta. Tutkimuksessa esitetään myös tarvittavat lainsäädäntömuutokset asiassa, koska Suomen nykyinen tuloverolainsäädäntö on monelta osin aikaansa jäljessä ja epäselvä.

Digitalisaatio ja valtioiden väliset tuloverosopimukset on huomioitava

Tutkimuksessa tarkastellaan myös kansainvälistä tuloverosopimusoikeutta sekä digitalisaatiota. Tuloverosopimuksissa on mahdollista poiketa taloudelliseen liittymään perustuvasta verotusoikeudesta vastavuoroisuusperiaatetta noudattaen esimerkiksi niin, että tilapäinen yritystoiminta ei muodosta verotusoikeutta valtiolle. Tuloverosopimuksiin perustuvilla poikkeuksilla voidaan myös turvata tulon yhdenkertainen verotus. Tutkimuksessa ei kuitenkaan oteta tyhjentävää kantaa siihen, onko nykyinen tuloverosopimuksiin perustuva verotusoikeuden jako, joka perustuu yritystoiminnan verotusoikeuden osalta pitkälti 1900-luvun alkupuolella muodostettuihin periaatteisiin valtioiden välillä, edelleen tarkoituksenmukainen.

Nissinen korostaa, että digitalisaation osalta tulee tehdä riittävää tutkimusta, ennen kuin verotusoikeuden jaon periaatteisiin suunnitellaan muutoksia. Tulon lähdevaltion verotusoikeus ei voi perustua samoihin periaatteisiin kuin tilanteessa, jossa valtiossa harjoitetaan yritystoimintaa, vaikkakin samoja elementtejä verotusoikeuden perusteelle voi tietyiltä osin olla olemassa.

HTM Mika Nissisen vero-oikeuden alaan kuuluva väitöskirja ”Suomessa harjoitettavan yritystoiminnan kansallinen tuloverotusoikeus. Kontekstina nykytila ja hyvän verojärjestelmän kriteerit” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kristiina Äimä Helsingin yliopistosta sekä kustoksena professori Erkki Kontkanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/16116?encoding=UTF-8