Takaisin

Tutkimus analysoi Suomen ja Ruotsin pääministerien kannanottoja pakolaiskriisistä: Retoriikassa täyskäännös syksyllä 2015

Juuri julkaistussa tutkimuksessa analysoidaan Suomen ja Ruotsin pääministerien pakolaiskriisiin liittyviä kannanottoja, lausuntoja ja haastatteluja. Journal of Community and Applied Social Psychology -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että Juha Sipilän ja Stefan Löfvenin puheissa tapahtui täyskäännös syksyllä 2015. Kriisin alkuvaiheen tunteikas ja pääministerien omista kokemuksista ammentava solidaarisuuspuhe vaihtui rationaalisiin faktoihin nojaavaan retoriikkaan, jossa pakolaisista puhutaan lukuina ja yhtenä joukkona.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti pääministeri Sipilän puheessa alkaa syksystä 2015 esiintyä enemmän erontekoa ”todellisten avuntarvitsijoiden” ja muiden, ”ei aidosti hädänalaisten” välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin Juha Sipilän ja Stefan Löfvenin kannanottoja, lausuntoja ja haastatteluja tiedotusvälineissä sekä pääministerien blogeissa elokuusta 2015 kesään 2016. Siinä selvitettiin, millä tavalla pääministerit esittävät itseään ja muita suhteessa pakolaiskriisiin. Vertaileva analyysi paljasti, että Sipilän ja Löfvenin retoriikassa oli paljon samankaltaisuuksia.

Kuitenkin maiden aiemman maahanmuuttopolitiikan sallivuuden erot ja tutkimuksen tekohetkellä erilaiset hallituskokoonpanot – Ruotsissa Sosiaalidemokraatit ja Vihreät olivat hallituksessa, kun taas Suomen hallituksessa olivat mukana Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset, sittemmin Siniset – tulivat esiin muun muassa Löfvenin retoriikassa, jossa Ruotsin tiukentuvasta maahanmuuttopolitiikasta syytettiin oppositiossa olevia ruotsidemokraatteja ja poliittista oikeistoa.

Tutkimus osoittaa, että molemmat pääministerit pyrkivät esittämään itsensä pakolaiskriisin yhteydessä myönteisessä valossa aktiivisina toimijoina – auttajina, lain suojelijoina, ongelmanratkaisijoina ja kansakunnan johtajina. Ristiriitaisia tunteita herättävien aiheiden, kuten maahanmuuttopolitiikan ehtojen tiukentamisen yhteydessä, pääministerit kuitenkin ottivat etäisyyttä tai vaikenivat aiheesta kokonaan. Puheessaan he myös siirsivät vastuun muille toimijoille, kuten Euroopan unionille ja maille, jotka olivat kieltäytyneet taakanjaosta. Esimerkiksi puhuessaan turvapaikkapolitiikan ehtojen kiristymisestä, pääministeri Sipilä häivytti omaa toimijuuttaan ja vastuutaan vedoten Suomen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin.

Inari Sakki ja Katarina Pettersson. Managing stake and accountability in Prime Ministers' accounts of the “refugee crisis”: A longitudinal analysis. Journal of Community and Applied Social Psychology 2018;28: 406–429. DOI: 10.1002/casp.2358

Lisätietoja: Inari Sakki, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 472 3402, inari.sakki(at)uef.fi

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemian projekti "Kansakunnan tarinat: Historian representaatiot mediassa, politiikassa ja koulutuksessa" (295923).