Takaisin

Tutkijan vaikuttamisen mahdollisuus

– Aina tutkimustuloksen ei tarvitse olla suuri läpimurto, vaan pienilläkin tuloksilla voidaan vaikuttaa.

Näin tutkijatohtori Kristiina Korjonen-Kuusipuro muotoilee kaksi vuotta kestänyttä työtään Valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunnassa. Siellä tutkijoilla ja tutkimustiedolla on tärkeä rooli, mutta samalla tutkijoiden on sopeuduttava erilaiseen rytmiin ja työskentelytapaan kuin akateemisessa maailmassa.

Digi arkeen -neuvottelukunta tarkastelee ministerin pyynnöstä sitä, millaisia vaikutuksia digitalisaatiolla on yhteiskuntaan. Neuvottelukunta on vuoropuhelukanava kansalaisjärjestöjen, virkamiesten ja tutkijoiden välillä, ja Korjonen-Kuusipuro on yksi sen viidestä tutkijajäsenestä. Neuvottelukuntaa pidetään yhtenä uutena keskustelumuotona, ja digitalisaatiota on siinä lähestytty erityisesti ihmistieteistä käsin.

– Luovutimme loppuraporttimme toimintakertomuksen muodossa maaliskuussa silloiselle kunta- ja uudistusministerille, Anu Vehviläiselle. Neuvottelukunta jatkaa silti työtään vielä tämän vuoden loppuun saakka.

Digitalisaatio oli yksi edellisen hallituksen kärkihankkeista.

– Kun julkisia palveluita lähdettiin laajasti digitalisoimaan, tuli suuri huoli siitä, miten kaikki kansalaiset pysyvät muutoksessa mukana. Näin neuvottelukuntaa lähdettiin kokoamaan.

Korjonen-Kuusipuro oli samoihin aikoihin sattunut kirjoittamaan tutkijakollegansa Tiina Suopajärven kanssa Talouselämä-lehteen Tebatti-kirjoituksen digiloikkaan liittyvistä haasteista.

– Uskon, että sain kutsun mukaan neuvottelukuntaan juuri tuon kirjoituksen takia. En ensin uskonut sen olevan totta, olin kutsusta niin yllättynyt. Mutta olin tietysti hyvin otettu ja lähdin mukaan erittäin mielelläni.

UEFissa Korjonen-Kuusipuro on mukana professori Eija Kärnän johtamassa kansainvälisessä Suomen Akatemian rahoittamassa Access – Ikäihmisten digitaalisen lukutaidon ja informaatio- ja ICT-taitojen oppimisen tukeminen -hankkeessa, joka on osa EU:n More Years Better Lives -ohjelmaa.

Vaikuttavia tuloksia

Työ neuvottelukunnassa on Korjonen-Kuusipuron mukaan ollut valtavan hieno näköalapaikka myös siihen, miten tutkimuksella voidaan vaikuttaa päätöksiin.

– Neuvottelukunnassa on todella viety asioita eteenpäin. On ollut hienoa huomata, että viesti menee helposti ministerille asti. Tämä tosiaan on sitä yhteiskunnallista vaikuttavuutta, johon tutkimustyölläkin pyritään.

Korjonen-Kuusipuro sanoo silmiensä auenneen sille, miten paljon virkamiehet tekevät erilaisten asioiden eteen töitä.

– Ja verkostoja pitkin tieto liikkuu nopeasti eteenpäin. Neuvottelukunnan pienet ja arkisetkin havainnot saattavat vilahtaa seuraavalla viikolla jossain ministerin pitämässä puheessa. Alustavatkin tutkimustulokset ovat tärkeitä ja menevät hyvin perusteltuina läpi.

Koska päätöksiä tehdään ja pohjustetaan nopealla aikataululla, on Korjonen-Kuusipuron mukaan tutkijankin uskallettava tuoda julki hieman keskeneräisiäkin tutkimustuloksia.

– Akateemiseen julkaisemiseen pätevät erilaiset vaatimukset ja perusteet kuin tässä työssä. Vaikka se tuntuukin tutkijasta vieraalle, on uskallettava luottaa niihin pieniin, mutta tärkeisiin asioihin, joita ei ole välttämättä vielä moneen kertaan tutkittu.


Digi arkeen -neuvottelukunta luovutti maaliskuun lopussa toimintakertomuksensa ministeri Anu Vehviläiselle (edessä). Kristiina Korjonen-Kuusipuro vasemmalla. Hänen edessään on neuvottelukunnan sihteeristöön kuuluva Johanna Nurmi valtiovarainministeriöstä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Marianne Heikkilä Vehviläisen vieressä oikealla.

Digitaito on kansalaistaito

Millaisia päätelmiä digiloikasta on sitten neuvottelukunnassa tehty?

– Yksi tärkeimmistä huomioista toimintakertomuksessamme oli, että tutkimusta digitalisaation vaikutuksista tarvitaan lisää, koska niin sanottua tavallista digikäyttäjää ei ole olemassakaan.

Kaikista ikäryhmistä löytyy sekä suvereeneja digikäyttäjiä ja sitten niitä, jotka ovat vaarassa pudota tästä kehityksestä.

– Minusta digitalisaatiota tulisikin lähestyä nimenomaan eriarvoistumisen näkökulmasta. Neuvottelukunnan yksi tärkeä huomio onkin, että digitalisaatio ei saa syrjäyttää, vaan kaikkien pitää kyetä olemaan osa yhteiskuntaa.

Tutkimusten perusteella osa ihmisistä kokee valtavaa ahdistusta siitä, että muutos on niin nopeaa ja koko ajan pitäisi oppia uusia asioita. Digitaidoista ja niiden myötä uudesta teknologiasta on tullut uusi kansalaistaito.

– Oli digitalisaation tutkimus sitten laadullista tai määrällistä tai perustuipa se tilastoihin tai arjen havainnointiin, on selvää, että tutkimusta tarvitaan lisää joka tasolla.

Tällä hetkellä tutkimuksia jo tehdäänkin monenlaisista näkökulmista, mutta ne ovat valitettavan hajallaan ja toisistaan irrallisia.

– Tärkeää olisi nyt löytää näille tutkimuksille yhteinen alusta, jotta parhaillaan tehtävästä tutkimustyöstä ja -tuloksista oltaisiin paremmin tietoisia ja tutkimusta saataisiin myös päätöksenteon tueksi. Tämä tutkimustieto kun koskettaa meitä kaikkia.
 

Lisätietoa:
Digi arkeen -neuvottelukunnan verkkosivut: https://vm.fi/digi-arkeen-neuvottelukunta
Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus: https://vm.fi/digi-arkeen-toimintakertomus
ACCESS-hankkeen verkkosivut: https://access.wineme.fb5.uni-siegen.de/


Teksti Nina Venhe
Kuva Valtioneuvoston kanslia