Takaisin

Tuore tutkimus valaisee Etelä-Kaukasian valtaväestön ja vähemmistöjen välisiä identiteettejä

Tuore tutkimus valaisee Etelä-Kaukasian valtaväestön ja vähemmistöjen välisiä identiteettejä
Väitös yhteiskuntamaantieteen alalta
Väittelijä: FM Karli-Jo Storm
Väitösaika ja -paikka: 13.12. klo 12, M101, Metria, Joensuun kampus
 
Filosofian maisteri Karli-Jo Storm tutkii väitöksessään Etelä-Kaukasian kansallisidentiteettejä eri näkökulmista. Kaukasia sijaitsee maantieteellisesti Aasian ja Euroopan välissä. Se rajoittuu pohjoisessa Venäjään, lännessä Mustaanmereen, etelässä Turkkiin ja Iraniin sekä idässä Kaspianmereen. Vuosisatoja kestäneet valtataistelut alueen resursseista ja reviireistä sekä asukkaiden mielistä ja sydämistä ovat osaltaan synnyttäneet tilanteen, jossa Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin valtaapitävä eliitti ja yhteiskunnan konservatiiviset toimijat vartioivat kansakuntien poliittisia ja symbolisia rajoja mustasukkaisesti. Etelä-Kaukasian mutkikkaan historian ja geopoliittisen tilanteen näkökulmasta ei ole yllättävää, että selvittämättömät alueelliset kiistat ovat yleisiä ja alueen valtioissa kamppaillaan demokraattisen hallintotavan kehittämiseksi sekä riittävän sosiokulttuurisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Storm keskittyy tutkimuksessaan tapoihin, joilla Georgian ja Azerbaidžanin kansakuntien muotoutuminen Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vaikutti Kvemo Kartlin alueella eläviin Georgian azeri-turkkilaisiin 1990-luvulta nykypäivään. Tutkimus osoittaa, etteivät yksilöt ole passiivisia marionetteja, jotka vankkumattomasti ja kyseenalaistamatta sisäistävät valtaapitävien näkökannat. Eliitti saattaa hallita kukkaroa, esiintymislavoja sekä mikrofoneja, mutta vallalla on rajansa. Edellä kuvatun kaltainen pinnallinen valta ei täysin läpäise yksilöiden sydämiä ja mieliä, sillä yksilön toimijuus on voimallinen ilmiö.

Storm hyödyntää tutkimuksessaan kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia aineistoja, jotka on kerätty useiden, vuosina 2016–2018 toteutettujen, kenttätyöjaksojen aikana. Tutkimuksessa on hyödynnetty muun muassa Georgian ja Azerbaidžanin viranomaisten levittämiä, Georgian azeri-turkkilaisille suunnattuja kansallisidentiteettiä koskevia materiaaleja. Storm pohtii, kuinka niiden sisällöt vaikuttavat tapoihin, joilla Georgian azeri-turkkilaiset muodostavat identiteettiään. Tutkimusaineisto muodostuu lisäksi valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden haastatteluista, ruohonjuuritason kyselyistä, osallistuvasta havainnoinnista, maisema-analyysistä sekä uutisten ja sosiaalisen median aineistoista. Niiden analysointi auttaa maalaamaan kuvan Georgian azeri-turkkilaisesta identiteetistä, joka on tutkimuksen perusteella yhtenäisen määritelmän sijaan alituiseen muuttuva ja kehittyvän kollektiivisen identiteetin keskittymä. Tämä kollektiivinen identiteetti on ennen kaikkea itsensä erottamista muista, jotka myöskin tietävät, miltä tuntuu elää ainaisessa välitilassa, loukussa kahden valtion kansallisidentiteettiä ja kuuluvuutta koskevien ideoiden välissä. Storm kuitenkin korostaa, että identiteetit ovat kykeneväisiä ja alttiita muuttumaan ajan kuluessa. Ajan saatossa muutokset paikallisessa ja kansainvälisessä politiikassa voivat aloittaa erilaisia siirtymäkausia ja muokata myös tiettyyn kansakuntaan kuulumisen symbolisia rajoja poissulkevan sijaan jopa joustavampaan ja sallivampaan suuntaan.

Tutkimuksessa käsiteltävät teemat ovat merkittäviä myös Georgian ja Azerbaidžanin ulkopuolella. Oppimalla enemmän siitä miten, missä ja miksi valtiot edistävät tiettyjä identiteettejä ja kuinka varsinaiset vähemmistöjen edustajat mieltävät nämä identiteetit, voidaan paremmin ymmärtää oman valtiomme ja yhteiskuntamme arvoja ja mahdollisia kaksinaismoraaleja sekä saada näkökulmia oman yhteiskuntamme ympärillä esiintyviin ilmiöihin. Tämä ymmärrys auttaa paljastamaan tapoja, joilla nämä arvot voivat toimia siltoina tai esteinä haavoittuvaisten ryhmien kuulumiselle ympäröivään yhteiskuntaan. Syvempi ymmärrys edistää paremman, edustavan ja osallistavan hallintotavan kehittymistä, mikä puolestaan edesauttaa vakautta niin kotimaisissa kuin kansakuntien välisissä suhteissa. Georgian voimistuva suhde Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden – myös Suomen – kanssa lisää tutkimustulosten merkitystä akateemiselle yhteisölle, päättäjille ja aiheesta kiinnostuneille kansalaisille niin Euroopassa kuin myös sen ulkopuolella maissa, joiden alueilla asuu merkittäviä sosiokulttuurisia vähemmistöryhmiä.

Karli-Jo Storm valmistui filosofian maisteriksi Indianan yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan opinnoista vuonna 2013. Hän suoritti kaksoiskandidaatintutkinnon kansainvälisten suhteiden ja politiikan alalta Draken yliopistossa vuonna 2009. Vuosina 2009–2010 Storm toimi opettajana Bakussa (University of Languages, Azerbaidžan), sekä veti keskusteluryhmiä ihmisille, jotka halusivat parantaa englanninkielen taitojaan. Storm on alun perin kotoisin Lounais-Iowassa sijaitsevasta pienestä kaupungista. Tutkimukseen liittyvien töiden lisäksi Storm esiintyy kolmessa joensuulaisessa yhtyeessä yhdessä Itä-Suomen yliopistossa työskentelevien sekä muiden ystävien ja kollegoiden kanssa.

FM Karli-Jo Stormin yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja ”The Dynamics of Identity Negotiation in a Border Region: The Case of the Georgian Azeri-Turks of Kvemo Kartli” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Peter Kabachnik (College of Staten Island – The City University of New York) sekä kustoksena dosentti Paul Fryer Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18369?encoding=UTF-8