Takaisin

Tulevaisuuden terveysvisioita tiedekahvilassa

Tulevaisuudessa D-vitamiinivalmisteen tarve päätetään yksilöllisen vasteen perusteella. Aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa puolestaan auttavat robotit, joiden ohjelmointi perustuu potilaan liikeanalyysiin. Näin visioivat asiantuntijat Itä-Suomen yliopiston Café Smart -tiedekahvilassa Kuopiossa 11. lokakuuta. Englanninkielinen tiedekahvila oli osa Itä-Suomen yliopiston Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Professori Carsten Carlberg aloitti esityksensä yleiskatsauksella D-vitamiinin saantiin ja merkitykseen.

Professori Carsten Carlberg biolääketieteen yksiköstä kertoi tiedekahvilassa, miten yksilöllinen D-vitamiinivaste voi vaikuttaa vitamiinilisän tarpeeseen ja puutoksesta johtuviin terveyshaittoihin. Professori Pasi Karjalainen sovelletun fysiikan laitokselta puolestaan valaisi liikeanalyysin ja robotiikan käyttöä kuntoutuksen tukena. Tilaisuuden juontajana toimi luova johtaja Ricardo Patino. Ohjelmaa seurasi noin 40 kuulijaa, joista moni osallistui innokkaasti keskusteluun.

Itä-Suomen yliopiston apteekkaria Jouko Savolaista kiinnostivat suomalaiset D-vitamiinin saantisuositukset.

D-vitamiinia tarvitaan lukuisiin kehon normaaleihin toimintoihin, ja sen puute on liitetty moniin sairauksiin, kuten osteoporoosiin. – Se on myös erityisen tärkeä immuunijärjestelmälle. D-vitamiinin puute voikin olla taustalla tulehduksissa ja autoimmuunisairauksissa, kuten MS-taudissa, Carlberg kertoi.

Viimeaikaisen tutkimuksen valossa D-vitamiinilisän tarvetta ei voi päätellä mittaamalla pelkästään D-vitamiinistatusta. – Lisäksi pitäisi mitata elimistön D-vitamiinivaste, joka vaihtelee yksilöllisesti.

D-vitamiinivasteella tarkoitetaan D-vitamiinin aikaansaamaa vastetta geenien toiminnassa. –Tutkimustemme perusteella yhdellä neljästä vaste on matala, ja heillä on suurin tarve D-vitamiinilisälle.

Itä-Suomen yliopiston juuri uudistettu liikelaboratorio mahdollistaa Karjalaisen mukaan uusia avauksia esimerkiksi aivoinfarktipotilaiden kuntoutukseen.

Professori Pasi Karjalainen kertoi esimerkkejä liikeanalyysin käyttämisestä kuntoutuksen ja ergonomian tukena.

Liikeanalyysissä mallinnetaan useiden kameroiden tai inertiasensoreiden avulla kolmiulotteisesti mitattua liikettä. Biomekaaninen malli auttaa arvioimaan kuntoutuksen tuloksia ja jatkokuntoutuksen tarvetta huomattavasti silmämääräistä arviota tarkemmin.

– Tulevaisuudessa liikeanalyysi yhdistetään robotiikkaan. Oma haaveeni on tuottaa toimiva robotti käden kuntoutukseen.

Potilaan terveestä kädestä voitaisiin tehdä liikeanalyysi ja ohjelmoida robotti sen perusteella kuntouttamaan halvaantunutta kättä. – Monesti varsinkin neurokuntoutuksessa ongelmana on se, ettei kuntoutukseen ole riittävästi aikaa. Sitä saataisiin taloudellisesti lisää, jos robotti voisi täydentää fysioterapeutin tekemää kuntoutusta.

Luova johtaja Ricardo Patino toimi kansainvälisen tiedekahvilan juontajana.

Yliopisto on juhlistanut Suomen satavuotista itsenäisyyttä pitkin vuotta. Juhlavuoden Studia Generalia -sarjassa on luvassa vielä kaksi tapahtumaa, ”Metsä ja puu" 30.10. Joensuussa sekä ”Lasten hyvinvointi ja yhteiskunnan vastuu” 20.11. Kuopiossa. Seuraava kansainvälinen tiedekahvila on 30.11. Joensuussa ja aiheena ovat globalisaation paikalliset seuraukset.

New prospects of technology and analytics in improving people’s health – tiedekahvilaesitykset YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=lIlkOhGcSDo

Itä-Suomen yliopiston Suomi100 –juhlavuoden ohjelma: www.uef.fi/fi/web/suomi100