Takaisin

Tulehdusreaktiota hillitsevät hoidot voivat vähentää aivoinfarktin aiheuttamia vaurioita

Väitös molekulaarisen lääketieteen alalta

Väittelijä: Proviisori Sanna Loppi

Aika ja paikka: 18.10.2019 klo 12, Medistudia MS301, Kuopion kampus

Sanna Lopin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin uusia keinoja hallita aivoinfarktin aiheuttamaa hermokudoksen tulehdustilaa. Lisäksi tutkittiin ikääntymisen ja elimistössä vallitsevan perifeerisen tulehduksen vaikutusta aivohalvauksen lopputulemaan. Tulokset osoittavat, että aivojen puolustussolujen reaktioiden muokkaaminen on lupaava tulevaisuuden lähestymistapa aivoinfarktin hoitoon, ja että aivoinfarktin kanssa yhtä aikaa esiintyvä muun elimistön tulehdus heikentää merkittävästi etenkin iäkkäiden eläinten selviytymistä.

Aivoinfarkti on yksi yleisimmistä kuolemaan ja vaikeisiin vammautumisiin johtavista syistä maailmassa. Aivoinfarktissa aivoalueen paikallinen verenvirtaus häiriintyy, mistä seuraa tulehdusreaktio ja hermosolujen kuolema. Aivojen omien puolustussolujen, mikrogliojen, aktiivisuuden muokkaus herättää kasvavaa kiinnostusta mahdollisena hoidollisena lähestymistapana aivoinfarktin eri vaiheissa. Hermokudoksen tulehdusreaktiota, neuroinflammaatiota, pidetään yhtenä tärkeimmistä aivoinfarktin lopputulemaan vaikuttavista tekijöistä. Tämän lisäksi aivoinfarktin ennusteeseen vaikuttavat merkittävästi sairastuneen yksilön ikä sekä iän myötä yleistyvät liitännäissairaudet, joissa eriasteiset elimistön tulehdustilat ovat keskeisessä roolissa. Iän ja liitännäissairauksien vaikutusta aivoinfarktissa on toistaiseksi tutkittu varsin vähän, ja niiden sekä neuroinflammaatioon liittyvien molekyylitason tapahtumien selvittäminen auttaa ymmärtämään paremmin aivoinfarktin vaiheita ja kehittämään uusia hoitomenetelmiä.

Mikrogliat ovat keskushermoston paikallisia puolustussoluja, jotka normaalissa tilanteessa pitävät yllä tasapainoa ja valvovat ympäristöään aktiivisesti. Mikrogliat aktivoituvat nopeasti aivoinfarktin tai muun vaurion jälkeen, kerääntyvät tapahtumapaikan läheisyyteen ja fagosytoivat eli syövät kuolleita ja vahingoittuneita soluja sekä muita kuona-aineita, pyrkien korjaamaan tapahtunutta vahinkoa. Aktivoituessaan mikrogliat voivat erilaistua useisiin eri muotoihin, jotka voidaan karkeasti jakaa haitalliseen, tulehdusta ylläpitävään M1-muotoon sekä hyödyllisiin M2-soluihin, jotka puolestaan auttavat kudoksen korjauksessa ja kuona-aineiden siivouksessa.

Sanna Lopin väitöstutkimuksessa käytettiin useaa kokeellista menetelmää, jotka kohdistuvat nimenomaan aivoinfarktin jälkeiseen tulehdusreaktioon ja hermosolujen selviytymisen edistämiseen. Niiden avulla pyritään estämään liiallisen tulehdusreaktion synty, ohjaamaan mikrogliojen erilaistumista aivokudosta suojaavaan suuntaan sekä edistämään hermosolujen uudismuodostusta ja hillitsemään niiden kuolemaa. Väitöskirjassa tutkittiin myös ikääntymisen ja perifeerisen tulehdusreaktion vaikutusta aivohalvauksen lopputulemaan.

Tutkimuksissa käytettiin pysyvää aivoinfarktimallia, ja ensimmäisessä osassa hiiriä hoidettiin HX600-nimisellä aineella, joka on tumareseptori retinoidi-X-reseptorin ja sen apuproteiinin, tumareseptoriin sitoutuneen proteiinin muodostaman heterodimeerikompleksin (RXR-NURR1) agonisti. Toisessa osatutkimuksessa käytettiin täysin uutta Yoda1-yhdistettä, joka on mekaanireseptori Piezo1:n kemiallinen aktivaattori. Molemmat hoidot pienensivät merkittävästi vaurioitunutta aluetta ja vähensivät aivoinfarktiin liittyviä motorisia vaurioita. Kolmannessa tutkimuksessa käytettiin ikääntyneitä hiiriä, joille mallinnettiin aivohalvauksen lisäksi perifeerinen tulehdustila. Tutkimuksessa löydettiin tässä yhteydessä aikaisemmin tuntematon mikroRNA-molekyyli, joka oli epätasapainossa nimenomaan vanhojen, tulehdusta potevien hiirten aivoissa. Kyseisen mikroRNA:n osoitettiin säätelevän geeniä, joka on yhteydessä nimenomaan tulehdusreaktioon sekä hermosolujen ohjelmoituun solukuolemaan.

Proviisori Sanna Lopin väitöskirja Novel approaches targeting ischemia induced neuronal death and neuroinflammation tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Andrii Domanskyi Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Tarja Malm Itä-Suomen yliopistosta. Julkinen väitöstilaisuus pidetään englanniksi.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa                       

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18270?encoding=UTF-8