Takaisin

Tekniikka antaa välineitä yksilöllisempään opetukseen

Pelkkä tekniikka ei osaa yksin opettaa. Toisaalta nykyajan opetus tuntuu vajavaiselta ilman teknologiaa. Jotta siis opetuksesta ja oppimisesta saataisiin kaikki hyöty irti, on ymmärrettävä sekä teknologiaa että pedagogiikkaa. Itä-Suomen yliopistossa se onnistuu.

– Opetus ja koulutus eivät parane yksistään tuomalla tekniikkaa luokkahuoneisiin, vaan ensin on ymmärrettävä, mitä hyötyä teknologia tuo pedagogiikkaan ja mitä parannusta se voi tuoda entisiin malleihin. Onkin hienoa, että kasvatustieteilijät työskentelevät tuossa viereisessä rakennuksessa, jolloin näitä asioita voidaan helposti pohtia kasvokkain molemmista näkökulmista, tiivistää monitieteistä yhteistyötä fotoniikan professori Pasi Vahimaa fysiikan ja matematiikan laitokselta.

Hän on yksi niistä asiantuntijoista, jotka ovat olleet kehittämässä käänteistä opettamisen mallia Itä-Suomen yliopistossa. Kehittämistyön menestyksen todisteena toimivat ”flippariopettajat”, Flipped Classroom -opetukseen kouluttautuneet opettajat, joita Itä-Suomen yliopistossa on jo noin sata.

Flipped Classroom tarkoittaa käänteistä opetusta, jossa perinteinen opetustyyli on käännetty päälaelleen. Opiskelijat opiskelevat kurssin tietoaineksen ensin omatoimisesti teknologisten sovellusten avulla, minkä jälkeen opettajan pitämillä tunneilla on aikaa ratkoa ryhmissä ongelmia sekä analysoida ja soveltaa opittua tietoa.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten teknologia auttaa meitä opetuksessa. Se antaa opettajalle aikaa keskittyä ohjaajana ja mentorina toimimiseen, eikä aikaa mene enää perinteiseen luennointiin. Lisäksi opiskelijat omaksuvat tiedot tällä tyylillä paljon paremmin kuin jos esimerkiksi minä antaisin heille valmiiksi pureskellun tiedon.

Toisin sanoen käänteinen opetustapa antaa tekniikan avulla aikaa vahvistaa jokaisen opiskelijan yksilöllistä koulutuspolkua.


Professori Pasi Vahimaan mukaan suurimmat mahdollisuudet ja keksinnöt piilevät tieteiden rajapinnoilla.

Työkalut vaativat myös seurantaa

Vahimaa kuvaa teknologian olevan opetuksen yksi väline – kuten rakennustyömaalla vaikkapa vasara. Jotta työkalulla voitaisiin tehdä jotain, on jonkun tiedettävä jo aiemmin mikä työkalun tarkoitus on.

– Pedagogit siellä taustalla ovat niitä arkkitehtejä, jotka osaavat katsoa asioita laajemmassa perspektiivissä. Opettaja taas toteuttaa annettua tehtävää sitä varten suunniteltujen työkalujen avulla.

Teknologiset työkalut myös velvoittavat niiden seurantaan.

– Kyllä näin tutkimusmaailmassa on myös oleellista seurata, onko jostain työkalusta hyötyä vai ei. Ja jos on, niin millä tapaa. Tähänkin tarvitsemme avuksi kasvatustieteilijöitä.

Vahimaan mukaan suurimmat mahdollisuudet ja keksinnöt piilevätkin juuri tieteiden rajapinnoilla.

Koulutusta vientiin asti

Tulevaisuudesta kysyttäessä Vahimaa korostaa, että teknologia taipuu jo tällä hetkellä opetuksen suhteen lähes kaikkeen tarvittavaan. Kuitenkaan älykkäätkään teknologiat eivät tule edes lähitulevaisuudessa korvaamaan opettajaa täysin. Sovellukset vain antavat opettajalle enemmän aikaa keskittyä olennaiseen.

– Lisäksi tekoäly tekee tuloaan nopeastikin myös koulutusmaailmaan. Siinä kohtaa meidän on oltava hereillä, sillä tekoälyn avulla opetusta ja esimerkiksi yliopiston kursseja voidaan tarjota opiskelijoille mistä päin maailmaa tahansa.

Muun muassa Massachusetts Institute of Technologyn, MIT:n, tarjoamille tietokonekursseille on osallistunut etänä jo miljoona ihmistä.

– Verkossa vallitsevatkin pian opiskelijan markkinat, kun kukin voi itse valita missä opiskelee ja milloin. Suomen pitäisi vahvana koulutusmaana pystyä vastaamaan tähän trendiin pian. Verkossa tarjottava opetus olisi meille luonteva ja tärkeä vientituote.
 

Teksti Nina Venhe
Kuva Varpu Heiskanen

Tutustu Itä-Suomen yliopiston strategiaan: https://strategia.uef.fi/