Takaisin

Tarkentuvaa tietoa vanhuspalvelujen kustannusvaikuttavuudesta

Väestö harmaantuu Suomessa nopeammin kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa, mikä tuo paineita julkiselle taloudelle. Eri tutkimuksissa on havaittu, että ikääntyneiden ihmisten kotihoitoon panostaminen vähentää laitoshoidon kustannuksia.

– Säästöhyöty jää kuitenkin pieneksi suhteessa investointeihin, sanoo sosiaali- ja terveystaloustieteen professori Ismo Linnosmaa.

Vanhuspalvelujen kustannusvaikuttavuus on yksi Linnosmaan tutkimusteemoista. Hän pitää professuuriesitelmän ikääntyneiden kotihoidon kustannuksista ja vaikuttavuudesta 15. toukokuuta Kuopiossa.

Linnosmaa on mukana kansainvälisessä EXCELC-hankkeessa, jossa vertaillaan pitkäaikaishoidon vaikuttavuutta ja tehokkuutta Suomessa, Englannissa ja Itävallassa.

– Englannissa on pystytty osoittamaan, että vanhusten kotihoito vaikuttaa positiivisesti heidän elämänlaatuunsa. Hankkeen myötä olemme ottaneet myös Suomessa käyttöön Kentin yliopistossa kehitetyt ASCOT-mittarit, joilla mitataan vaikuttavuutta arvioimalla elämänlaatua palvelujen kanssa ja ilman niitä.

Laajassa eurooppalaisessa SPRINT-tutkimushankkeessa puolestaan tarkastellaan, millainen rooli sosiaalisilla investoinneilla on vanhuspalveluissa.

– Lähtökohtana on ajatus, etteivät julkiset menot ole vain rasite kansantaloudelle, vaan ne voisivat olla myös tuottavia. Tarkastelemmekin sitä, mikä on vanhuspalveluista syntyvä rahallinen tai elämänlaadullinen tuotto.

Kuntapäättäjille tieto vanhuspalvelujen vaikuttavuudesta on tärkeää, jotta julkisia varoja pystyttäisiin kohdentamaan mahdollisimman hyvin.

– Käytössä olevalla terveyttä ja toimintakykyä mittaavalla RAI-arviointijärjestelmällä saadaan kyllä laajasti perustietoa ikääntyneiden toimintakyvystä, terveydestä ja vanhuspalvelujen nykytilasta. Se tuottaa kuitenkin vähän tietoa palvelujen vaikuttavuudesta.

Sote-uudistuksen myötä tulevaisuudessa tarvitaan entistä tarkempaa tietoa myös sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoista.

– Miten markkinat toimivat ja saadaanko markkinoille riittävästi palveluntuottajia? Ovatko mahdolliset kannustimet tehokkaita ja oikeudenmukaisia? Näiden kysymysten painoarvo nousee sote-uudistuksen myötä.

Itä-Suomen yliopiston näkymät sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden tutkimuksessa näyttävät Linnosmaan mukaan erinomaisilta. Tärkeä rooli tässä on monitieteisellä Vaikuttavuuden talo -foorumilla, joka kokoaa yliopistossa tehtävän hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän vaikuttavuuden tutkimuksen ja koulutuksen saman virtuaalisen katon alle.

Professuuriesitelmät Kuopion kampuksella 15.5.2018

Ismo Linnosmaa
Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveystaloustieteen professori 1.9.2017–
S. 1962, Kuopio PhD 2001, State University of New York at Stony Brook, New York, dosentti 2009, Turun yliopisto
Tärkeimmät tehtävät
Tutkimusprofessori, THL, 2010–
Yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, 2011–2012
Ma. professori, Itä-Suomen yliopisto, 2007
Vieraileva tutkija, Yorkin yliopisto, 2008
Vieraileva lehtori, Bostonin yliopisto, 2004