Takaisin

Syyntakeettomien rikoksentekijöiden sosiaaliset taustat ovat moninaisia

Väitös sosiologian alalta

Väittelijä: YTM Miisa Törölä

Väitösaika ja -paikka: 26.4. klo 10, MS301, Kuopion kampus

Yhteiskuntatieteiden maisteri Miisa Törölä selvitti väitöstutkimuksessaan oikeuspsykiatrisiksi potilaiksi päätyneiden rikoksentekijöiden sosiaalisia taustoja, laitoshoitouria ja yhteiskunnallisia asemia. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa havaittiin, että syyntakeettomia rikoksentekijöitä yhdistää aikaisemmassa elämänvaiheessa luotu kontakti psykiatriseen hoitojärjestelmään. Oikeuspsykiatriseen hoitoon päätyvien henkilöiden sosiaaliset taustat kuitenkin ovat moninaisia. Reilu puolet heistä on rikosoikeudellisesti ensikertalaisia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin sellaisten vuosina 1950–1982 syntyneiden ja Suomessa eläneiden henkilöiden mielentilaraportteja, jotka oli vuosina 2000–2012 tehdyissä mielentilatutkimuksissa arvioitu syyntakeettomiksi ja psykiatrista sairaalahoitoa tarvitseviksi. Lisäksi tutkimusaineisto koostui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen ja Rikosseuraamuslaitoksen rekistereistä kerätyistä tiedoista.

Kolme erilaista laitoshoitotaustaa

Tutkimuksessa havaittiin, että syyntakeettomilla rikoksentekijöillä oli kolmenlaisia laitoshoitotaustoja. Aikaisemmin rikoksista tuomitut tekijät olivat jo lapsuudessaan heikommassa asemassa ja heillä oli myös aikuisina kasautunutta huono-osaisuutta. Rikolliseen käyttäytymiseen liittyi kiinteästi päihdeongelma, ja erityisesti nuorimmilla ikäryhmillä korostui monipäihdeongelmaisuus. Tutkimusaineistosta rikostaustaisia potilaita oli yli kolmannes, ja he olivat olleet pitkiä aikoja psykiatrisessa sairaalahoidossa pääasiallisesti päihteiden käytöstä johtuvien syiden vuoksi.

Noin kolmannes potilaista oli rikosoikeudellisesti ensikertalaisia, jotka olivat olleet pitkään psykiatrisessa sairaalahoidossa. Viidennes syyntakeettomana tuomituista ei ole ollut aikaisemmin sairaalahoidossa, eikä heitä oltu tuomittu lainvastaisista teoista.

Sosiaaliset tekijät mielentilan ohella lainvastaisten tekojen taustalla

Tutkimus lisää ymmärrystä niistä epäsuorista ja suorista sosiaalisista tekijöistä, jotka ovat syyntakeettomana tehtyjen rikosten taustalla. Samalla se laajentaa käsitystä siitä, miksi rikoksen tehneet henkilöt valikoituvat oikeuspsykiatrisiksi potilaiksi. Sosioekonomisilla tekijöillä sekä läheissuhteilla ja viranomaisten tarjoamalla sosiaalisella tuella on merkitystä syytteenalaiseen tekoon johtavassa prosessissa.

Tutkimus osoitti, että yksityisissä tiloissa tapahtuneet teot kohdistuivat joko perheenjäseniin tai vertaisryhmän jäseneen. Perheenjäseniin kohdistuneet teot tapahtuvat elämäntilanteessa, jossa tekijällä oli perhesuhde ja vakituinen asuinpaikka. Vertaisryhmään kohdistuneissa tekotilanteissa taustalla oli päihdeongelmaisuutta sekä elinympäristössä rikollista käyttäytymistä aiheuttavia ja ylläpitäviä kriminologisia tekijöitä. Näiden tyypillisten henkirikosten kohteiden lisäksi tutkimuksessa havaittiin materiaan ja satunnaisiin henkilöihin kohdistuneiden tekojen ryhmä, jolle on usein tunnusomaista mahdollisuus vakavampien seuraamusten ehkäisyyn tekopaikan julkisen luonteen vuoksi.

Potilaiden elämänkulku ja sosiaaliset verkostot osaksi kuntoutusta

Syyntakeisena tuomittujen taustoja on aiemmin tarkasteltu tyypillisesti lääketieteellisesti. Täydentämällä lääketieteellistä näkökulmaa potilaiden elämänkulun ja lainvastaisen teon sosiaalista kontekstia avaavalla tiedolla voidaan edesauttaa oikeuspsykiatriseen sairaalaan päätyvän potilaan kuntoutumista ja hoitojakson jälkeiseen elämään sopeutumista. Tutkimuksen tulokset kannustavatkin siirtämään huomiota yhä enemmän yksilöä ympäröiviin läheisiin, yhteisöön ja sosioekonomiseen todellisuuteen.

YTM Miisa Törölän väitöskirja Polkuja oikeuspsykiatrian potilaaksi. Suomalaisten syyntakeettomiksi arvioitujen rikoksentekijöiden sosiaalinen tausta, laitoshoitourat ja yhteiskunnallinen asema tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Timo Harrikari Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Ilpo Helén Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva löytyy osoitteesta http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/16186?encoding=UTF-8