Takaisin

Suomessa on käytössä useita sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kansalaisille – ammattilaisten käytössä olevien tietojärjestelmien käytettävyyttä ja yhteentoimivuutta pitää kehittää

Terveyspalvelujen toimijat käyttävät sähköisiä palveluja terveystietojen vaihdossa enemmän kuin ennen, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöä on tutkittu vuodesta 2003 alkaen.

Kansallinen tietojärjestelmäpalvelu, Kanta, on osaltaan mahdollistanut tiedonvaihtoa yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä.

– Kasvu on ollut merkittävintä kansalaisille tarkoitetuissa sähköisissä terveyspalveluissa”, sanoo professori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta. – Sähköisten ajanvaraus- ja neuvontapalveluiden lisäksi kansalaiset voivat tarkastella omia terveystietojaan ja olla yhteydessä terveyspalvelujen tuottajiin useammin kuin kolme vuotta sitten.

Myös sosiaalihuollossa, erityisesti julkisella sektorilla, on aiempaa enemmän kansalaisten käyttöön tarkoitettuja sähköisiä asiointipalveluja. Kansallista tiedonvaihdon infrastuktuuria sekä asiakastiedon arkistoa ja määrämuotoista, rakenteista kirjaamista kehitetään aktiivisesti.

Lääkkeiden yhteensopimattomuudesta varoittava järjestelmä on jo laajassa käytössä

Kliinistä päätöksentekoa tukevia järjestelmiä on saatavilla aiempaa enemmän ja ne on myös integroitu sähköisiin potilastietojärjestelmiin paremmin kuin ennen. Näistä kaikkein laajimmin on käytössä lääkkeiden yhteensopimattomuudesta varoittava järjestelmä.

– On erittäin tärkeää, että meillä on tällaisia varoitusjärjestelmiä, jotka parantavat potilasturvallisuutta ja lisäävät hoidon laatua. Tarvitsemme jatkossa entistä kehittyneempiä välineitä tukemaan lääkäreiden kliinistä työtä ja suunnitelmallista hoidon toteuttamista, painottaa professori Reponen.

Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät sähköisiä järjestelmiä sujuvasti ja haluavat osallistua tietojärjestelmien kehittämiseen

Sairaanhoitajat arvioivat käyttävänsä tietojärjestelmiä sujuvasti. Tietojärjestelmien heikot toiminnallisuudet ja yhteentoimivuuden puutteet saattavat kuitenkin vaarantaa potilasta koskevan tiedonkulun ja hankaloittaa sairaanhoitajien työnkulkuja.

– Jos tietoa ei ole saatavissa ajallaan tai sama tieto tallennetaan moneen kertaan eri järjestelmiin, potilasturvallisuus voi vaarantua, päätöksenteko ja tiedonkulku vaikeutua sekä ylimääräinen työ turhauttaa hoitajia, toteaa professori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat haluavat osallistua tietojärjestelmien kehittämiseen. He tarvitsevat kuitenkin lisää koulutusta tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämiseen ja käyttöön uudistuvissa hoito- ja palveluympäristöissä.

Lääkäreiden mielestä sähköisten potilastietojärjestelmien käytettävyys on parantanut hieman verrattuna kahteen aikaisempaan selvitykseen. Silti monet asiat kaipaavat kehittämistä. Esimerkiksi tiedonhaku muilta organisaatioilta arvioidaan yhtä aikaa vieväksi kuin vuonna 2010.

Sote-tiedon hyötykäyttöä arvioidaan ja seurataan säännönmukaisesti – pohjana kansallinen strategia

Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta toteutetaan säännöllisesti kansallista seurantaa, jonka tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi sähköisistä terveys- ja sosiaalipalveluista. Tavoitteet on asetettu kansallisessa Sotetieto hyötykäyttöön -strategiassa.

Nyt julkaistu tutkimustieto on koostettu viidestä kansallisesta kyselystä. Yhdessä selvitettiin kansalaisten sähköisten hyvinvointi- ja terveyspalvelujen käyttöä sekä arvioita niiden hyödyistä ja tarpeista. Kaksi kyselyä oli suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille ja niissä selvitettiin tieto- ja viestintäteknologian saatavuutta ja käyttöä. Kaksi kyselyä suunnattiin terveydenhuollon ammattilaisille (lääkärit ja sairaanhoitajat) ja niissä mitattiin potilastietojärjestelmien käytettävyyttä ja hyötyjä.

Kaikki kyselyt toteutettiin projektissa, joka seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluja (STePS 2.0). https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tietojarjestelmapalveluiden-seuranta-ja-arviointi  

Julkaisun ovat tuottaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Oulun yliopiston FinnTelemedicum tutkimusyksikkö, Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Lääkäriliitto.

Julkaisu on saatavilla vain englanniksi.

Vehko, T; Ruotsalainen, S; Hyppönen, H (eds.) E-health and e-welfare of Finland. Checkpoint 2018. National Institute for Health and Welfare (THL). 193 pages. Helsinki, Finland 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-326-7

Lisätietoja:

johtaja Minna Saario, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 146 (Sote-tieto hyötykäyttöön –strategia)

erikoistutkija Tuulikki Vehko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 29 524 7321 (kansalaisten kokemukset ja sosiaalihuollon järjestelmät)

professori Jarmo Reponen, Oulun yliopisto, p. 040 541 2718 (terveydenhuollon järjestelmien käyttö)

professori Kaija Saranto, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 565 0040 (sairaanhoitajien kokemukset sote-tietojärjestelmien käytössä)