Takaisin

Suomen Akatemialta rahoitusta Itä-Suomen yliopiston tutkijoille

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen yliopistotutkija Kirsi Ketolalle ja yliopistotutkija Johanna Laakkoselle. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta puolestaan myönsi akatemiatutkijan rahoituksen yliopistotutkija Mika Monoselle ja tutkijatohtorin rahoituksen tutkija Sara-Maaria Alatalolle. Hankkeet liittyvät aggressiivisen eturauhasen syövän ja verisuoniepämuodostumien hoitoon, nivelrikon ehkäisyyn sekä vihreän energian tuotantoon. Akatemiatutkijan rahoitus on viisivuotinen ja tutkijatohtorin rahoitus kolmevuotinen.
 

Aggressiiviseen eturauhasen syöpään etsitään uutta lääkettä

Yliopistotutkija Kirsi Ketola biolääketieteen yksiköstä sai 438 875 euron rahoituksen akatemiatutkijan hankkeeseen, jossa tutkitaan uutta lääkekohdetta aggressiivisen eturauhasen syövän hoitoon.

Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien syy länsimaissa. Erityisesti levinnyt syöpä, joka on vastustuskykyinen nykyisille lääkehoidoille, on potilaille vaikea. Viimeisimmät tutkimustulokset ovat osoittaneet, että noin neljänneksellä potilaista eturauhasen syöpä kehittyy hormonaalisten hoitojen aikana edelleen niin sanotuksi neuroendokriiniseksi syöväksi, joka on hyvin aggressiivinen ja johtaa kuolemaan vuoden sisällä diagnoosista. Tälle potilasryhmälle ei ole olemassa olevaa hoitoa. Ketolan tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia uutta lääkekohdetta, proteiinia, jolla on havaintojen mukaan merkitystä erityisesti neuroendokriinisissä eturauhasen syövissä. Tutkimuksessa pyritään myös kehittämään lääke kyseisen proteiinin toiminnan estämiseksi. Parhaassa tapauksessa tulokset mahdollistavat erittäin aggressiivisten eturauhasen syöpien tehokkaamman tunnistamisen ja mahdollisesti myös niiden etenemisen ja kasvun hidastamisen.
 

Tavoitteena täsmähoito verisuoniepämuodostumiin

Yliopistotutkija Johanna Laakkonen A.I. Virtanen -instituutista sai 438 874 euron akatemiatutkijan rahoituksen hankkeeseen, jossa tutkimuskohteina ovat verisuoniepämuodostumien parakriiniset säätelymekanismit ja yksilöllistetty hoito.

Verisuoniepämuodostumat ovat synnynnäisiä verisuonimuutoksia, joiden taudinkuvaan kuuluu muutosalueen kipu, kudosturvotus ja verenvuoto. Muutos voi myös uhata elintoimintoja, estää elinten kehittymistä tai aiheuttaa toiminnallista haittaa. Pääasiallisina hoitomuotoina ovat leikkaus ja skleroterapia eli pistoshoito. Muutosten uusiutumistaipumus on suuri, eivätkä nykyiset hoitomuodot useinkaan ole riittävän tehokkaita. Laakkosen tutkimuksen tavoitteena on määrittää suoniepämuodostumien tautimekanismin säätelytekijöitä ja kehittää uutta täsmähoitoa. Erityisesti tarkastellaan taudin kehitykseen vaikuttavia, syövissäkin esiintyviä somaattisia mutaatioita ja niiden aiheuttamia muutoksia solujen mikroympäristössä. Tulosten pohjalta kehitetään lääkeaineisiin ja geeninkuljettimeen pohjautuvaa täsmähoitoa. Lisäksi saadaan uutta tietoa suoniepämuodostumien geneettisistä taustatekijöistä ja somaattisten mutaatioiden vaikutuksesta niiden muodostumiseen.
 

Laskennallisia muotomalleja käytetään nivelrikon etenemisen ennustamisessa

Yliopistotutkija Mika Mononen sai 438 874 euron akatemiatutkijan rahoituksen hankkeeseen, jossa tutkitaan laskennallisten muotomallien validointia ja hyödyntämistä ennustettaessa yksilöityä nivelrikon etenemistä polvinivelessä, sekä menetelmän mahdollisuuksia taloudellisissa ja sosiaalisissa hyödyissä.

Projektissa tutkitaan uudenlaista mahdollisuutta hyödyntää laskennallista mallinnusta ja kliinistä kuvantamista, sekä näiden menetelmien soveltamista ennustamaan yksilöityä nivelrikon riskiä ja nivelrikon etenemistä polvinivelessä. Lisäksi projektissa selvitetään, kuinka nivelrikon mahdollinen ennaltaehkäisy vaikuttaa taloudellisiin ja sosiaalisiin hyötyihin. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä ensimmäistä kliinistä menetelmää nivelrikon ennaltaehkäisemiseksi. Tämä menetelmä vähentäisi tekonivelleikkausten määrää ja mahdollistaisi huomattavat yhteiskunnalliset säästöt.
 

Uudenlaisella biomassasta valmistetulla grafiittimateriaalilla voidaan tuottaa vihreää energiaa

Yliopistotutkija Sara-Maaria Alatalo sai 219 135 euron tutkijatohtorin rahoituksen hankkeeseen, jossa selvitetään fotokatalyyttisten grafiittia muistuttavien hiilen nanorakenteiden valmistamista biomassoista vihreän energian tuottamiseksi.

Tämän päivän yksi merkittävimmistä haasteista on luopuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä sekä materiaalien, että energian tuotannossa. Alatalon tutkimushankkeessa tuotetaan hiilen nanohiukkasia uusiutuvista lähtömateriaaleista, hyödyntäen liuos- sekä kaasufaasisynteesiä.

Hankkeessa selvitetään hiilen fotokatalyyttisten ominaisuuksien riippuvuutta muun muassa hiukkaskoosta, pinnan funktionaalisista ryhmistä tai grafitisoitumisasteesta. Tämän riippuvuussuhteen selvittäminen edesauttaa ominaisuuksiltaan spesifisten materiaalien tuotannossa erityisesti fotokatalyyttisissä energiantuotantoon keskittyvissä prosesseissa.

Tutkimushanke linkittyy vahvasti Itä-Suomen yliopiston pienhiukkas-ja aerosolitekniikan laboratoriossa aikaisemmin tehtyyn grafeenitutkimukseen ja biomassojen hyödyntämiseen grafeenin tuotannossa.

Lähde: Suomen Akatemia

Tutkijoiden yhteystiedot puhelinluettelossa: http://www.uef.fi/fi/yhteystiedot/puhelinluettelo