Takaisin

Suomen Akatemialta merkittävä rahoitus itäsuomalaiseen sydänlihassairauksien tutkimukseen

Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan CardioPath -tutkimuskonsortio on saanut Suomen Akatemialta 766 369 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään kokonaisuudessaan suomalaisten kardiomyopatioiden geneettinen tausta, kliininen kuva ja ennuste. Moderneilla sekvensointimenetelmillä selvitetään sydänlihassairauksiin liittyviä geenimutaatioita ja solujen uudelleenohjelmoinnin avulla mutaatioiden aiheuttamia muutoksia. Konsortioon kuuluvat professori Johanna Kuusisto, professori Pasi Tavi, akatemiaprofessori Markku Laakso ja professori Jari Koistinaho tutkimusryhmineen.

Sydänlihassairaudet ovat merkittävä sydänkuolleisuuden ja -sairastavuuden aiheuttaja etenkin nuorilla. Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) eli paksuntava sydänlihassairaus on yleisin nuorten ja urheilijoiden sydänperäisen äkkikuoleman syy.  Dilatoiva kardiomyopatia eli laajentava sydänlihassairaus taas on länsimaissa yleisin sydämensiirron syy. Kardiomyopatiat ovat suurelta osin perinnöllisiä. Useimmiten ne johtuvat sydänlihaksen proteiineja koodittavien geenien mutaatioista. Kardiomyopatioiden syntymekanismit ja taudin vaikeusasteeseen vaikuttavat tekijät tunnetaan kuitenkin huonosti. Taudinkuva ja  äkkikuolemariski vaihtelevat samankin mutaation aiheuttamassa sairaudessa.

Entistä tarkempaa tietoa geenimutaatioiden vaikutuksista

Ihosolujen uudelleenohjelmoiminen sydänsoluiksi mahdollistaa sydänsairauksien tutkimisen ihosolunäytteestä. Uuden kantasoluteknologian avulla potilaasta eristetyt somaattiset solut, kuten ihosolut, voidaan uudelleenohjelmoida iPS-soluiksi. Ne voidaan edelleen erilaistaa eri solutyypeiksi, kuten sydänlihassoluiksi. Erilaistettuja soluja voidaan käyttää sairauksien mekanismi- ja lääketutkimuksissa.

Kuusiston johtama HCM/FinHCM-tutkimusryhmä on aiemmin löytänyt  kolme suomalaista valtamutaatiota, jotka selittävät noin 23 prosenttia kaikista suomalaisista HCM-tautitapauksista.  Tutkijat ovat havainneet, että pahanlaatuisten rytmihäiriöiden riski vaihtelee eri potilailla samankin geenivirheen aiheuttamassa kardiomyopatiassa. Ryhmä on löytänyt myös useita dilatoivaa kardiomyopatiaa aiheuttavia suomalaisia valtamutaatioita.

CardioPath-tutkimuksessa selvitetään kokonaisuudessaan suomalaisten kardiomyopatioiden geneettinen tausta, kliininen kuva ja ennuste. Kardiomyopatiamutaatioiden aiheuttamia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tutkitaan ihokoepalasta saatavista soluista, jotka kehitetään edelleen monikykyisiksi kantasoluiksi ja sydänlihassoluiksi. Tärkeimmät kardiomyopatiaa aiheuttavat suomalaiset mutaatiot selvitetään moderneilla sekvensointimenetelmillä, kohdennetulla sekvensoinnilla ja eksomisekvensoinnilla, Laakson johtamassa Itä-Suomen Genomikeskuksessa. Kyseisten mutaatioiden aiheuttamaa taudinkuvaa ja ennustetta tutkitaan Kuusiston johtamassa kansallisessa FinHCM -tutkimuksessa.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Keski-Suomen keskussairaalassa otetaan ihokoepalat tärkeimpiä suomalaisia mutaatioita kantavista potilaista ja heidän terveistä sukulaisistaan. Koistinahon johtamassa kantasolulaboratoriossa tutkittavien ihosoluista kehitetään iPS-kantasolutekniikalla monikykyisiä kantasoluja ja edelleen sydänlihassoluja. Tavin johtamassa sydänlihasfysiologian laboratoriossa selvitetään kardiomyopatiamutaatioiden aiheuttamia rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia iPS-kantasolutekniikalla kehitetyissä sydänlihassoluissa.

iPS-menetelmä  mahdollistaa hypertrofisen kardiomyopatian kehittymisen ja taudinkuvaan vaikuttavien tekijöiden tutkimuksen uudella tasolla.  iPS-solujen toimintaa, aineenvaihduntaa ja mikroRNA:ta tutkimalla voidaan selvittää muun muassa, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että samankin perheen sisällä saman geenivirheen kantajien taudinkuva vaihtelee käytännössä terveestä erittäin vaikeaan vasemman kammion paksuuntumaan, johon liittyy pahanlaatuisten kammiorytmihäiriöiden riski. iPS-sydänsolumalleja voidaan käyttää myös sopivimman mutaatiokohtaisen lääkehoidon löytämiseksi sydänlihassairauksiin.

CardioPath-tutkimuksessa on jo tutkittu iPS-tekniikalla hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavia MYBPC3 Q1061X -valtamutaation kantajia ja  terveitä sukulaisia, joilla ei ole mutaatiota. Tutkimuksessa tuotetut iPS -solulinjat ovat onnistuneet ja alustavat mittaustulokset ovat käytössä.

CardioPath -tutkimuksessa perustetaan myös kantasolukirjasto ja tietopankki, joka sisältää kliiniset, geneettiset ja kantasolutiedot tärkeimmistä kardiomyopatiamutaatioista. Tutkimus on erityisen merkityksellistä  kardiomyopatioiden taudinkulun selvittämiseksi ja täsmälääkkeiden ja -hoitojen kohteiden löytämiseksi. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään suomalaisten kardiomyopatiapotilaiden diagnostiikassa ja hoidossa.

Lisätietoja:

Professori Johanna Kuusisto, p. 0447113949, johanna.kuusisto (at) kuh.fi