Takaisin

Suomalaisten listayhtiöiden hallintorakenne vaikuttaa ennusteiden julkistamiseen

Väitös laskentatoimen ja rahoituksen alalta

Väittelijä: KTM, OTM Jenni Laininen

Väitösaika ja -paikka: perjantai 1.6. klo 12, SN200, Snellmania, Kuopion kampus

Listayhtiön hallituksen kokoonpanolla ja johtoryhmän jäsenten henkilökohtaisella taustalla on vaikutusta siihen, julkistavatko yhtiöt Suomessa liikevaihto- ja tulosennusteita, osoittaa KTM, OTM Jenni Lainisen väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan yhtiöt, joiden hallituksessa on osakkeenomistajista ja yhtiöstä riippumattomia jäseniä, jotka ovat perustaneet erillisen tarkastusvaliokunnan ja jotka kokoontuvat keskimäärin kerran kuukaudessa, julkistavat muita yhtiöitä enemmän liikevaihto- ja tulosennusteita. Lisäksi sellaiset hallitukset, joissa toimitusjohtaja on jäsen, julkistavat todennäköisemmin ennusteet numeerisessa muodossa siinä missä muut yhtiöt julkistavat todennäköisemmin sanallisia, kuvailevia ennusteita.

Ennusteiden julkistamisen näkökulmasta yhtiöiden hallituskokoonpanon on suositeltavaa noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka suosittelee muun muassa, että hallituksessa on riippumattomia jäseniä ja erillinen tarkastusvaliokunta. Tutkimusaineisto koostuu 794 suomalaisten listayhtiöiden tilinpäätöstiedotteissa julkaisemista tulevaisuutta koskevista arvioista vuosilta 2006–2013 sekä vastaavien vuosien hallitusta koskevista tiedoista.

Johdon ominaisuuksilla ja taustalla vaikutusta

Hallituksen kokoonpanon lisäksi myös toimivan johdon ominaisuudet ja tausta vaikuttavat ennusteiden julkistamiseen. Tutkimuksen mukaan yhtiön talousjohtajan ja lakiasiainjohtajan henkilökohtainen profiili, erityisesti ikä, sukupuoli ja aiempi työkokemus, vaikuttaa yhtiön tiedottamiseen. Johtajat, joilla on aiempaa liiketoimintakokemusta ja jotka ovat olleet pidempään yhtiön palveluksessa julkistavat enemmän ennusteita, ja ennusteet ovat useammin numeraalisia. Iäkkäämmät johtajat ja naiset julkistavat puolestaan vähemmän ennusteita.

Ikä, sukupuoli ja aiempi työkokemus ovat myös aiemman tutkimuksen mukaan yhteydessä henkilön riskinsietokykyyn. Tutkimuksen tulokset kertovatkin samalla, että riskiä välttelevät johtajat julkistavat vähemmän ennusteita ja ennusteet ovat useammin sanallisia kuvauksia kuin tarkkoja numeraalisia ennusteita. Tutkimusaineisto koostuu 366 talousjohtajaa koskevasta ja 144 lakiasianjohtajaa koskevasta havainnosta, jotka on kerätty suomalaisten listayhtiöiden vuosikertomuksista ja hallinnointiselvityksistä vuosilta 2006–2013.

Suomalaiset listayhtiöt julkaisevat ennusteita ahkerasti – vain 10 prosenttia tulosennusteista numeraalisia

Tutkimuksen mukaan suomalaiset listayhtiöt ovat keskimäärin ahkeria julkaisemaan ennusteita. Noin kolme neljästä tulevaisuutta koskevista arvioista sisälsi tulosennusteen, ja hieman yli kaksi kolmasosaa liikevaihtoennusteen. Suomalaisten listayhtiöiden ennusteet olivat kuitenkin useimmiten sanallisia; vain hieman yli 10 prosenttia tulosennusteista oli numeraalisia, liikevaihtoennusteista noin joka viides. Ennusteita julkaistiin tasaisesti läpi vuosien 2006–2013, paitsi talouskriisiä seuranneena vuonna 2009, jolloin yhtiöt jättivät julkaisematta ennusteita. Vuosi 2013, jolloin yhtiöillä ei ollut enää velvollisuutta julkistaa tulevaisuudennäkymiä, ei vähentänyt ennusteiden määrää.

Kauppatieteiden maisteri, oikeustieteiden maisteri Jenni Lainisen laskentatoimen ja rahoituksen alaan kuuluva väitöskirja ”Forecast disclosure in the Finnish Stock Market: Three essays” (Tulevaisuudennäkymien julkistaminen suomalaisilla osakemarkkinoilla: Kolme esseetä) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Markku Vieru Lapin yliopistosta sekä kustoksena professori Jyrki Niskanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/13089?encoding=UTF-8