Takaisin

StopDia lanseerasi laskurin terveysinterventioiden taloushyötyjen osoittamiseen

Mitä jos kunnat saisivatkin rahaa asukkaiden terveyden eivätkä sairastavuuden perusteella? Terveyden edistäminen taloudellisia kannustimia muuttamalla on yksi StopDia-tutkimuksen sidosryhmähaastatteluissa esiin nousseista muutospoluista, joilla tyypin 2 diabetekseen sairastumista voitaisiin vähentää. Tutkimuksen alustavia tuloksia esiteltiin kansallisessa seminaarissa 21. elokuuta.

Lääketaloustieteen professori Janne Martikaisen mukaan ”rahaa terveydestä” -malli vaatii välineitä terveystaloudellisen hyödyn osoittamiseen ja erilaisten toimintatapojen kokeiluja. – Esimerkiksi SIB eli tulosperusteinen rahoitussopimus yksityisten sijoittajien kanssa tarjoaa julkiselle sektorille riskittömän työkalun hyvinvoinnin pitkäjänteiseen rakentamiseen. Myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn käynnistetään Sitran johdolla SIB-hanketta.

Martikainen esitteli StopDia-hankkeessa kehitetyn investointilaskurin, joka auttaa ennakoimaan elintapainterventioiden taloudellisia vaikutuksia ja säästöpotentiaalia. – Kyseessä on interaktiivinen, reaaliaikainen pilvilaskentasovellus, jota voi hyödyntää terveyden edistämiseen liittyvässä suunnittelutyössä. Tulossa on myös raportointityökalu.

Vyötärö kapeni – tukena digisovellus

Vuosina 2016–2019 toteutettu StopDia on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja VTT:n tutkimushanke. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa sekä yksilö, ympäristö että yhteiskunta osallistuvat tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn.

Stopdian päätutkija, terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jussi Pihlajamäki tähdensi seminaarissa, että hanke on toteutettu laajassa yhteistyössä julkisen sektorin ja sidosryhmien kanssa. – Näin on haluttu varmistaa, että ratkaisut todella jalkautuvat osaksi ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita. 

Tutkimuksessa kutsuttiin kansalaisia tekemään tyypin 2 diabeteksen riskitesti verkossa ja sairastumisriskissä olevia kutsuttiin elintapainterventioon, joka toteutettiin yhdessä Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon maakuntien kanssa. Elintapamuutosten tueksi lanseerattiin Pienet teot -digisovellus, jossa voi eri vaihtoehtoista valita terveellisiä tekoja arkeen ja kirjata niiden toteutumisen. Satunnaistettuun kontrolloituun interventioon sisältyi osalla digisovellus ja voimaannuttava ryhmäohjaus, osalla pelkkä digisovellus ja osa oli verrokkeina.

Digisovelluksen käyttö yhdistettynä ryhmäohjaukseen auttoi parhaiten ruokailutottumusten kohentamisessa, kuten kasvisten käytön lisäämisessä, ja tällä ryhmällä myös vyötärönympärys pieneni eniten. – Tulosten perusteella mallia kannattaa hyödyntää laajemminkin ja sen kehittäminen jatkuu, totesi lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka.

VTT:n erikoistutkija Marja Harjumaan mukaan digisovellukseen kirjatut terveelliset teot liittyivät useimmiten kasvisten käyttöön, ruokarytmiin ja arjen hallintaan.

StopDia-konsortion johtaja, dekaani Jussi Pihlajamäki ja varajohtaja, professori Timo Lakka esittelivät tutkimuksen antia tyytyväisinä, mutta muistuttivat, että tulokset ovat vasta alustavia ja analyysit jatkuvat vielä.

Työpaikat testasivat tuuppaustoimia

StopDia selvitti myös ympäristön vaikutusmahdollisuuksia yksilön käyttäytymiseen. Erilaisilla työpaikoilla toimistoista rakennustyömaihin toteutettiin tuuppaustoimia, joiden tarkoitus oli kannustaa terveellisiin ruokavalintoihin ja työstä palauttavaan fyysiseen aktiivisuuteen työaikana.

– Tuuppauksessa käyttäytymisen muutokseen tähdätään muuttamalla ympäristön valinta-arkkitehtuuria eli saatavilla olevien vaihtoehtojen valikoimaa, aistittavia ominaisuuksia tai esillepanoa, kertoi tutkija Saara Vanhatalo VTT:ltä.

Vanhatalon mukaan pelkkä tieto harvoin muuttaa terveystottumuksia. Tuuppaamalla vaikutetaan pääasiassa automaattiseen tiedonkäsittelyyn, joka usein ohjaa nopeita, rutiininomaisia valintoja.

StopDian tutkijat kehittivät 44 tuuppaustoimen työkalupakin, josta työpaikat valitsivat toteutettaviksi muun muassa eväsreseptikortit vuoden joka viikolle, hedelmien tarjonnasta huolehtivan hedelmäjengin ja taukoliikuntavinkkien sijoittelun työympäristöön. Henkilöstöravintoloissa muutettiin tuotevalikoimaa ja ruokien sijoittelua ja tuotiin esiin sydänmerkin mukaisia valintoja. – Vuosi tuuppaustoimien käynnistämisen jälkeen vihannesten, hedelmien ja pähkinöiden nauttiminen sekä taukoliikuntaliikkeiden tekeminen työpäivän aikana oli tutkimustyöpaikkojen työntekijöiden keskuudessa yleisempää kuin lähtötilanteessa, kertoi tutkija Eeva Rantala VTT:ltä.

StopDia-tuuppauspakki on tulossa vapaasti saataville StopDia- ja Yksi elämä -verkkosivustoille.

Tutkimustulosten jalkauttaminen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn käytännössä kirvoitti runsaasti keskustelua StopDia-seminaarissa. Kuvassa emeritusprofessori Matti Uusitupa (vas.), dekaani Jussi Pihlajamäki ja tutkimuspäällikkö Jaana Lindström.

Verkossa tehtävä testi paljasti diabetesriskin

Monella on tietämättään kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Netissä täytettävä riskitesti toimi hyvin, sillä yli puolella riskipisteet saaneista ja tutkimukseen lähteneistä todettiin sokeriaineenvaihdunnan häiriö. – Tietoisuus omasta riskistä voi lisätä motivaatiota elintapamuutoksiin. Jos riski tunnistetaan hyvissä ajoin, sairastumista on mahdollista ehkäistä tai siirtää, tähdensi tutkimuspäällikkö Jaana Lindström THL:ltä.

Tulevaisuudessa diabetesriskitestiä saatetaan Lindströmin mukaan täydentää havaituilla uusilla riskiin liittyvillä tekijöillä: miessukupuoli, stressi, unettomuus ja tupakointi lisäävät riskiä, täysjyväviljan käyttö ja kahvi neljän kupin päivätahdilla puolestaan vähentävät sitä.

Tutkimuksessa etsittiin keinoja tavoittaa tehokkaasti riskiryhmät ja saada heidät tekemään riskitesti verkossa. – Näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja sanomalehdissä osoittautui tässä tehokkaimmaksi. Monet miehet löysivät testin puolison välityksellä, joten miesten tavoittamiseksi pitää tavoittaa naiset, totesi kehittämispäällikkö Riia Järvenpää THL:ltä.

StopDia-verkkosivut

Teksti ja kuvat: Ulla Kaltiala