Takaisin

Sote-integraatiossa vähemmän voikin olla enemmän

Laajoissa sote-integraatio-ohjelmissa on joskus hyvä asettaa vähemmän kunnianhimoiset tavoitteet, eikä tässä ole mitään väärää, sanoo apulaisprofessori Axel Kaehne.

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos vietti viime vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan. Edge Hillin yliopistossa työskentelevä Axel Kaehne oli yksi juhlavuonna laitoksella vierailleista professoreista. Hän johtaa Euroopan terveysjohtamisen tutkimukseen keskittyvän liiton EHMA:n integroidun hoidon asiantuntijaryhmää.

– On olemassa kansainvälistä näyttöä siitä, etteivät laajat integraatio-ohjelmat täytä niille asetettuja odotuksia. Usein ne pikemminkin hajottavat olemassa olevia palveluja ja tekevät asiat hankalammiksi niin sote-alan henkilöstölle kuin potilaillekin, Kaehne toteaa.

Poliitikkojen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon näkökulmasta laajat rakenteelliset integraatio-ohjelmat ovat kuitenkin hänen mukaansa ymmärrettäviä, sillä viimeisten 20 vuoden aikana terveydenhoitojärjestelmistä on tullut entistä kompleksisempia ja niitä on haastavaa ohjata.

–Nopeiden yhteiskunnallisten muutosten vuoksi tarvittaisiin kuitenkin nopeita ohjauskeinoja, ja tässä isot uudistukset ovat tietynlainen viime käden turva poliittisille päättäjille.

Axel Kaehne näkee, että sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen avoin ja keskusteleva ilmapiiri luo hyvät lähtökohdat menestyvälle tutkimukselle.

Vaikutuksia potilaisiin tulisi tutkia enemmän

Kaehne on tutkimustyössään syventynyt muun muassa integroituun hoitoon, ja hän on suunnitellut sekä toteuttanut terveyden edistämiseen keskittyvien ohjelmien arviointeja Englannissa ja Walesissa. Kaehne näkee, että Itä-Suomen yliopistossa tehdään erinomaista tutkimusta ikääntyvien hoidon integraatiossa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa.

– Nyt on ollut ainutkertainen tilaisuus pohtia, millaista yhteistyötä voisimme tehdä tulevaisuudessa, Edge Hillin yliopistossa työskentelevä Kaehne sanoo.

Tällä hetkellä integroidun hoidon vaikutuksia ei hänen mukaansa tutkita maailmalla riittävän hyvin. Tutkimuksessa on keskitytty niihin hyötyihin, joita integroitu hoito tuo sote-organisaatiolle tai laajemmin kansanterveydelle. Sen vaikutuksia potilaisiin on tutkittu vähemmän.

– Tämä ei ole helppo tehtävä. On kehitettävä uusia mittareita ja lisäksi vakuutettava tutkijat siitä, että vaikutuksia on hyvä tutkia potilaiden näkökulmasta. Tässä yliopistotutkija Anneli Hujala Itä-Suomen yliopistosta on tehnyt erinomaista työtä.

Potilaan näkökulman tulisikin olla eri integraatio-ohjelmien ytimessä, ei poliittisilta päättäjiltä tulevan paineen.

– Ei ole järkevää sijoittaa rahaa sellaisiin integraatio-ohjelmiin, jotka loppupeleissä eivät näy potilaiden parempana hoitona.

Kaehne peräänkuuluttaakin integraation toista vaihetta, jossa huomio keskitetään potilaiden hoitoon ja hoidon parantamiseen. Myös tutkimuksessa näkökulmaa tulisi suunnata enemmän potilaisiin. – On vaikea ennustaa, milloin käänne tapahtuu. Olemme kuitenkin menossa oikeaan suuntaan.

Yhteistyötä tiivistetään

Kaehn näkee useita yhteistyön mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tutkijoiden kanssa. Vuoden 2019 EHMA-konferenssissa hänellä oli yhteinen tutkimussessio Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa. Vuodelle 2020 on suunnitteilla erikoisnumero integroidusta hoivasta Kaehnin päätoimittamaan Integrated care -julkaisuun. Erikoisnumeron toimitusvastuu on Itä-Suomen yliopiston tutkijoilla.

– On myös mahdollista, että järjestämme aiheeseen keskittyvän tapahtuman Helsingissä.

40 vuotta täyttäneellä sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella käy vuosittain useita vierailevia tutkijoita. Sille on muodostunut vahva ja kansainvälisesti tunnettu profiili erityisesti terveysjohtamisen tutkimuksessa. Juhlavuoden päätapahtuma oli lokakuussa järjestetty Sote-johtamisella tulevaisuuteen -seminaari.