Takaisin

Sisäilman mikrobipitoisuuksissa on suurta maantieteellistä ja ajallista vaihtelua

Väitös ympäristöterveyden alalta
Väittelijä:  FM Hanna Leppänen
Aika ja paikka: 25.8.2017, 12.00, SN201, Snellmania, Kuopion kampus

Ihmiset viettävät arviolta noin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, mistä johtuen sisäilman laadun merkitys ihmisen terveydelle korostuu. Kosteusvahingot kodeissa ja kouluissa ovat merkittävä kansanterveydellinen huolenaihe. Altistuminen kosteusvaurioituneessa rakennuksessa on yhdistetty moniin terveyshaittoihin, kuten hengitystieoireisiin, hengitystieinfektioihin, astman syntyyn ja astmaatikon hengitystieoireiden pahenemiseen. Toisaalta mikrobialtistumisella on havaittu olevan suotuisia terveysvaikutuksia muun muassa maatilaympäristöissä varttuessa.

FM Hanna Leppänen tutki väitöskirjatyössään mikrobialtistusta erilaisissa sisäympäristöissä: maatiloilla ja ei-maatiloilla sekä suomalaisissa, espanjalaisissa ja hollantilaisissa kouluissa mikrobialtistumisen perusteelliseksi arvioimiseksi. Tutkimuksessa määritettiin tekijöitä, jotka ovat yhteydessä sisäilman ympäristömikrobeille altistumiseen, selvitettiin erilaisten mikrobimääritysten toistettavuutta sekä vertailtiin eri näytetyyppejä, jotta pystyttiin arvioimaan mikä olisi paras tapa kuvaamaan mikrobialtistumista sisäympäristöissä.

Tutkimuksessa mitatut mikrobipitoisuudet vaihtelivat suuresti koulurakennuksissa eri tutkimusmaiden välillä, kuten myös eri näytteenottokertojen välillä vuoden aikana. Tämä vaihtelu pystyttiin selittämään ainoastaan osittain vuodenaikaisvaihtelulla. Mikrobipitoisuudet olivat selvästi suurempia Espanjassa ja Hollannissa verrattuna Suomen mikrobipitoisuuksiin. Tutkimusmaiden välillä havaittiin myös eroja siinä, kuinka kosteusvauriot koulurakennuksissa vaikuttivat mitattuihin mikrobipitoisuuksiin, sekä laadullisesti että määrällisesti. Kosteusvaurioiden vaikutus mikrobialtistumiseen oli suurinta hollantilaisissa kouluissa, joidenkin mikrobimarkkereiden osalta Espanjassa. Tutkimukseen valituissa suomalaisissa kouluissa tätä vaikutusta ei havaittu.

Kotiympäristöissä, bakteerien soluseinämää kuvaavien markkereiden pitoisuus oli yhteydessä rakennustyyppiin ja maanviljelyyn. Näkyvä home ja tulisijan käyttö selittivät puolestaan sienipitoisuutta kuvaavan ergosterolin ja elinkykyisten sienten pitoisuutta. Muutoin mikrobipitoisuuksia selittävät tekijät vaihtelivat. Ilmasta laskeutunut pöly kuvasi hyvin sisäilman mikrobijakaumaa ja vuodenaikaisvaihtelua. Pidempiaikaiset pölykertymät kuten matto- ja sänkypöly olivat puolestaan toistettavampia vuoden aikana tehdyissä toistomittauksissa. Mikrobipitoisuuksissa oli selviä eroja maatalous- ja kaupunkikotien välillä. Ero oli suurin henkilökohtaisissa ilmanäytteissä, joissa mikrobipitoisuudet kohosivat jopa 80 -kertaisiksi maatiloilla otetuissa näytteissä verrattuna kaupunkikoteihin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että mikrobimarkkereiden pitoisuuksiin vaikuttavat tekijät vaihtelevat riippuen sekä näytetyypistä että mikrobimarkkerista. Mikrobipitoisuuksissa on selvää maantieteellistä ja ajallista vaihtelua. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ilmasta laskeutuneen pölyn ja mattopölyn näytteitä suositellaan otettavaksi toistetusti, jotta mikrobialtistusta voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti sisäympäristöissä. Maatilaympäristöissä tulisi ottaa lisäksi näytteitä mikrobirikkaista tiloista kuten navetoista, joissa tutkimushenkilö viettää aikaansa.

FM Hanna Leppäsen ympäristöterveyden alaan kuuluva väitöskirja Assessing microbial exposure in indoor environments by using house dust samples (Mikrobialtistuksen arviointi sisäympäristöissä huonepölynäytteillä) tarkastetaan Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Heidi Salonen, Aalto yliopisto ja kustoksena tutkimusjohtaja Pertti Pasanen, Itä-Suomen yliopisto.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11876?encoding=UTF-8