Takaisin

Simvastatatiini lisää diabetesriskiä ja aiheuttaa häiriöitä solunsisäisessä signaloinnissa

Väitös molekulaarisen lääketieteen alalta

Väittelijä: MSc Nagendra Yaluri

Aika ja paikka: 13.5.2017 klo 12, Canthia, CA100, Kuopion kampus

Statiinit ovat tehokkaita lääkkeitä kohonneen kolesterolin hoidossa sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Edullisista vaikutuksistaan huolimatta statiinien on viime aikoina osoitettu lisäävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Eri statiineilla on tässä suhteessa eroja, sillä pravastatiini vaikuttaa vähiten diabetesriskiin, kun taas rosuvastatiini, atorvastatiini ja simvastatiini lisäävät diabetesriskiä eniten. Master of Science Nagenda Yaluri selvitti väitöstutkimuksessaan mekanismeja, joiden kautta statiinit vaikuttavat diabetesriskiin.

Veren sokeritasapainoa säädellään insuliinin erityksen ja sen vaikutusmekanismien kautta erityisesti luurankolihaksessa. Häiriöt insuliinin erityksessä ja insuliiniherkkyydessä voivat johtaa esidiabeettiseen tilaan, jossa verensokeri on lievästi koholla. Varsinainen diabetes puhkeaa, kun haiman beetasolujen insuliinieritys ei enää pysty kompensoimaan lisääntynyttä insuliiniresistenssiä. Tyypin 2 diabetes on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, koska tähän sairauteen liittyvät pitkäaikaiskomplikaatiot lisäävät merkittävästi sairastavuutta ja kuolleisuutta.

Statiinien vaikutuksia insuliiniherkkyyteen tai insuliinin eritykseen on aikaisemmin tutkittu vain muutamissa väestötutkimuksissa, eikä statiinien diabetesriskiä lisäävän vaikutuksen molekyylitason mekanismeja tunneta vielä riittävästi. Statiinihoidon vaikutuksia tyypin 2 diabetesriskiin selvitettiin METSIM-väestötutkimuksessa (Metabolic Syndrome in Men), jonka osallistujat ovat kuopiolaisia ja lähikunnassa asuvia miehiä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi niitä mekanismeja, joilla insuliinieritys häiriintyy haiman insuliinia erittävissä saarekkeissa ja joilla insuliiniherkkyys vähenee luurankolihassoluissa statiinihoidon aikana. Haima- ja lihassoluja käsiteltiin simvastatiinilla ja tuloksia verrattiin pravastatiiniin, joka ei lisää diabetesriskiä.

Kuuden vuoden METSIM-seuruututkimuksessa statiinihoito lisäsi tyypin 2 diabeteksen riskiä 46 prosentin verran sekä vähensi insuliiniherkkyyttä 24 prosenttia ja insuliinieritystä 12 prosenttia. Simvastatiini heikensi insuliinin eritystä haimasoluissa useiden ionikanava- ja reseptorivälitteisten mekanismien välityksellä, ja myös insuliiniherkkyys väheni lihassoluissa. Sen sijaan pravastatiinilla ei ollut haitallisia vaikutuksia insuliinin eritykseen tai insuliiniherkkyyteen. Simvastatiinin insuliinin eritystä heikentävä vaikutus pystyttiin kumoamaan aktivoimalla solukalvolla sijaitsevia reseptoreja (GLP-1R, GPR119). Tulosten perusteella voidaan olettaa, että näiden reseptorien kautta vaikuttavat diabeteslääkkeet voisivat olla hyödyllisiä diabetesriskin vähentämisessä tai diabeteksen hoidossa henkilöillä, jotka käyttävät simvastatiinia.

Huolimatta statiinien diabetesriskiä lisäävistä vaikutuksista statiinihoidon hyödyt ylittävät niiden haitat hyperkolesterolemian hoidossa sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

Master of Science Nagendra Yalurin väitöskirja Diabetogenic Effects of Statins (Statiinien diabetesriskiä lisäävät vaikutukset) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Petri Kovanen Wihurin tutkimuslaitoksesta ja kustoksena professori Markku Laakso Itä-Suomen yliopistosta.

Nagendra Yaluri on syntynyt vuonna 1978 Intiassa ja suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 1993 Sri Venkateshwara High Schoolissa. Hän on suorittanut Bachelor of Science -tutkinnon genetiikan, botaniikan ja kemian alalla P.B. Siddhartha College of Arts and Science -yliopistossa, Master of Science -tutkinnon bioteknologiassa Nagarjunan yliopistossa Intiassa vuonna 2002 ja Master of Science -tutkinnon molekyylibiologiassa Skövden yliopistossa Ruotsissa vuonna 2006.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11198?encoding=UTF-8