Takaisin

Sigrid Juselius Fellowship -apurahoja Itä-Suomen yliopiston tutkijoille

Sigrid Juseliuksen säätiö on myöntänyt useille Itä-Suomen yliopiston tutkijoille merkittävän Sigrid Juselius Fellowship -apurahan. FT Suvi Kuosmasen, FT Mikael Marttisen, LT Ville Männistön ja FT Noora Puhakan saama apuraha on tarkoitettu väitelleille tutkijoille ulkomailla tehtävään lääketieteelliseen tutkimustyöhön.

Uusi lähestymistapa sydämen vajaatoimintaan

Tutkijatohtori, FT Suvi Kuosmanen A.I. Virtanen -instituutista sai 70 000 euron Fellowship-apurahan tutkimukseen, jonka tavoitteena on selvittää sydämen vajaatoiminnan tautimekanismeja ja löytää uusia diagnostisia merkkiaineita. Apuraha mahdollistaa Kuosmaselle post doc -vierailun USA:han Bostoniin Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori Manolis Kellisin tutkimusryhmään.

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jossa sydän ei pysty ylläpitämään riittävää verenkiertoa elimistön tarpeisiin sydämen heikentyneestä supistumiskyvystä johtuen. Vajaatoiminnan kehittyminen on monimutkainen prosessi, joka muokkaa sydänsolujen ja siten koko sydämen ilmiasua ja toimintaa. Erityisen vähän tiedetään niistä tekijöistä, jotka lopulta käynnistävät vajaatoimintaan johtavan noidankehän. Vajaatoiminnan biologinen tausta on yhä pääosin tuntematon ja hoito edelleen pitkälti oireenmukaista ja varsin tehotonta. Tehokkainta hoitoa olisikin riskitekijöiden eliminoimiseen ja luotettavaan alkuvaiheen diagnosointiin perustuva ennaltaehkäisy.

Kuosmasen tutkimuksessa ihmisen sydänkudos-, perikardiumneste- ja verinäytteistä selvitetään geenit ja mikro-RNA:t, joiden ilmentyminen tai toiminta on muuttunut sairailla terveisiin nähden, sekä niiden toimintaa säätelevät genomiset alueet. Lisäksi selvitetään geneettiset variaatiot, jotka osuvat näihin geeneihin, mikro-RNA:ihin tai säätelyalueisiin muuttaen niiden toimintaa ja siten altistaen sairauden synnylle. Tutkimuksessa myös arvioidaan mikro-RNA:iden käyttökelpoisuutta merkkiaineina sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa. Hankkeessa yhdistetään uniikit potilasnäytteet ja uusimmat molekyylibiologiset tekniikat Kellisin ryhmän kehittämiin innovatiivisiin syväanalyysitekniikoihin ja käytetään siten aivan uudenlaista lähestymistapaa sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen.

Uusien Alzheimer-riskigeenien vaikutuksia tutkitaan aivosolujen yhteisviljelmässä

Tutkijatohtori, FT Mikael Marttinen biolääketieteen yksiköstä sai 65 000 euron Fellowship-apurahan tutkimukseen, jossa tarkastellaan mikrogliasoluissa ilmentyvien Alzheimerin taudin riskigeenien ja suojaavien geenivarianttien toiminnallisia vaikutuksia. Apuraha mahdollistaa post doc -vierailun Saksaan Heidelbergiin European Molecular Biology Laboratoryyn (EMBL) Judith Zauggin tutkimusryhmään.

Alzheimerin taudin tutkimuksessa ollaan tähän asti laajalti keskitytty hermosolujen tutkimiseen, sillä on ajateltu, että taudin varhaisimmat muutokset tapahtuvat hermosolujen synapseissa. Viimeaikaisissa genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissa tunnistettujen Alzheimerin taudin riskigeenien on kuitenkin todettu ilmentyvän suurissa määrin tai jopa yksinomaan aivojen immuunijärjestelmään liittyvissä mikrogliasoluissa. Marttinen sai rahoitusta hankkeelle, jossa arvioidaan uusien korkean riskin sekä suojaavan vaikutuksen omaavien mikrogliaspesifisten riskigeenivarianttien toiminnallisia vaikutuksia käyttäen ihmisen indusoiduista pluripotenteista kantasoluista johdettua hermosolu-mikroglia-yhteisviljelmämallia. Yhteisviljelmistä määritetään genominlaajuisesti epigeneettiset, transkriptionaaliset ja translationaaliset profiilit. Keskeisimpien riskigeenivariantteihin liittyvien muutosten määrittämiseksi kehitetään laskennallisia lähestymistapoja eri datatasojen integrointiin ja analysointiin.

Suolistosta etsitään yhteyksiä rasvamaksatulehdukseen

Kliininen opettaja, LT Ville Männistö kliinisen lääketieteen yksiköstä sai 60 000 euron Fellowship-apurahan tutkimukseen, jossa selvitetään, miten suolisto ja sen bakteerikoostumus sekä aineenvaihduntatuotteet liittyvät rasvamaksatulehduksen eli NASHin kehittymiseen.

Ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia (NAFLD) esiintyy globaalisti 25 prosentilla aikuisista. Ei kuitenkaan tiedetä, miksi tauti etenee osalla rasvamaksatulehdukseksi (NASH), joka voi edetä maksakirroosiksi. NASHin patogeneesin selvittäminen auttaisi löytämään uusia NASHin hoitokeinoja ja merkkiaineita.

Männistön postdoc-tutkimuksessa etsitään seerumin kohdentamattomalla metabolomiikka-analyysillä kuopiolaisen lihavuuskirurgisen KOBS-aineiston potilailta suolistolähtöisiä molekyylejä, joilla on yhteys NASHiin. Näiden molekyylien yhteys erilaisiin aineenvaihduntareitteihin analysoidaan käyttämällä koko genomin RNA-sekvensointidataa. Selitystä saaduille havainnoille etsitään suoliston bakteerikoostumuksesta ulostenäytteiden RNA-sekvensoinnilla yhteistyössä Amsterdamin Academic Medical Centerin professori Max Nieuwdorpin tutkimusryhmän kanssa. Rahoitus mahdollistaa ulostenäytteiden tutkimisen ja siihen liittyvän data-analyysin postdoc-vierailulla Amsterdamissa.

Tutkimusta aivovamman seurauksista molekyylitasolla

Tutkijatohtori, FT Noora Puhakka A.I. Virtanen -instituutista sai 58 500 euron Fellowship-apurahan tutkimuksen, jossa selvitetään siirtäjä-RNA:sta muokattujen fragmenttien molekyylimekanismeja. Apuraha mahdollistaa Puhakalle tutkijavierailun Alankomaihin UMC Utrechtin professori R. Jeroen Pasterkampin tutkimusryhmään.

Kuka tahansa voi saada aivovamman kaatumisen, liikenneonnettomuuden tai vapaa-ajan tapaturman seurauksena. Arvioiden mukaan aivovamma koskettaa potilaiden lähipiiri mukaan luettuna jopa puolta miljoonaa suomalaista. Vamman vakavuudesta riippuen potilaalle voi jäädä aivovammasta jokapäiväistä elämää haittaavia oireita. Erittäin tyypillisiä jälkitilan oireita ovat väsymys, muistihäiriöt, aloitekyvyn heikkeneminen ja yleinen elämän hallinnan puute. Aivovamman jälkitilan hoitamiseen ei ole vielä olemassa lääkettä. Lisäksi sen syntymekanismit tunnetaan erittäin huonosti. Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että pienet proteiineja koodaamattomat RNA-molekyylit ovat tärkeitä aivojen tulehdustilan, solukuoleman ja solujen välisen viestinnän säätelijöitä. Tutkijavierailun aikana on tarkoitus selvittää siirtäjä-RNA:sta muokattujen fragmenttien molekyylimekanismeja. Tutkimuksessa selvitetään sekä näiden molekyylien syntymekanismeja että niiden funktionaalisuutta aivovammassa ja aivojen tulehdustilassa.

Uusimmat Fellowship-apurahojen saajat julkistettiin 10. joulukuuta. Puhakalle myönnettiin Fellowship-apuraha kesäkuussa.

Yhteystietohaku puhelinluettelosta