Takaisin

Sappikivi-ja sappitiehytkivitaudin tähystyskirurginen hoito on turvallista ja tehokasta

Väitös vatsaelinkirurgian alalta

Väittelijä: LL Anne Mattila

Aika ja paikka: 23.2.2018 klo 12, Auditorio , Keski-Suomen keskussairaala

Lääketieteen lisensiaatti Anne Mattilan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin eri hoitomenetelmien tuloksia sappi- ja sappitiehytkivitaudin hoidossa. Tulokset osoittivat muun muassa, että yksivaiheisessa hoidossa eli poistettaessa sappi- ja sappitiehytkivet  samalla kertaa sairaalahoitojakso on lyhyempi ja  sairaalakustannukset edullisemmat kuin kaksivaiheisessa hoidossa.

Päiväkirurginen sappirakon poisto tähystysmenetelmällä eli laparoskooppisesti leikattuna on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi toimenpiteeksi. Komplisoituneessa sappikivitaudissa yksivaiheinen hoitomenetelmä, jossa sappirakko ja sappitiehytkivet poistetaan samalla kertaa laparoskooppisesti, on osoitettu yhtä tehokkaaksi ja turvalliseksi kuin kaksivaiheinen hoito. Kaksivaiheisessa hoidossa tehdään ensin endoskooppinen sappitiehytkivien poisto ja myöhemmin sappirakon poisto tähystysleikkauksella. Ihanteellinen komplisoituneen sappikivitaudin hoito on kuitenkin edelleen kiistanalainen asia.

Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osatyössä selvitettiin sappikivitaudin hoitoa laparoskooppisesti päiväkirurgisena toimenpiteenä kahdella vaihtoehtoisella menetelmällä eli irrottamalla sappirakko joko sähkökoukulla tai ultraäänisaksilla. Yksivaiheisen hoidon eli sappirakon ja sappitiehytkivien samanaikaisen laparoskooppisen poiston lyhyt-ja pitkäaikaistuloksia selvitettiin toisessa osatyössä. Kolmannessa osatyössä tutkittiin yksivaiheisen hoidon tuloksia ja kustannuksia verrattuna kaksivaiheiseen hoitomenetelmään. Neljännessä osatyössä analysoitiin takautuvasti 15 vuoden aikana hoidetut potilaat, joilla sappitiehytkivet oli poistettu endoskooppisesti, mutta sappirakon poistosta oli pidättäydytty vakavien perussairauksien tai potilaan kieltäytymisen vuoksi.

Tulokset osoittivat, että päiväkirurgia onnistui erinomaisesti sappirakon poistossa molemmissa tutkimusryhmissä. Ultraäänisaksien käyttö ei tuonut hoidollista lisäetua perinteiseen sähkökoukkuun verrattuna. Samanaikaisen sappi- ja sappitiehytkivien suositeltava hoito on yksivaiheinen sappirakkotiehyeen kautta tehtävä eli transkystinen sappitiehytkivien poisto yhdistettynä sappirakon poistoon. Sappitiehytkivien poisto onnistuu yksivaiheisessa menetelmässä yhtä hyvin kuin kaksivaiheisessa hoidossa. Yksivaiheista transkystistä menetelmää käytettäessä sairaalahoitojakso on lyhyempi ja  sairaalakustannukset edullisemmat kuin kaksivaiheisessa hoidossa. Pelkkä endoskooppinen hoito ja seuranta on iäkkäillä korkean riskin potilailla hyväksyttävää eikä aiheuta merkittäviä sappikivitaudista johtuvia komplikaatioita.

Lääketieteen lisensiaatti Anne Mattilan vatsaelinkirurgian alaan kuuluva väitöskirja Modern management of gallbladder and common bile duct stones tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Juha Grönroos Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jukka-Pekka Mecklin Itä-Suomen yliopistosta.

Anne Mattila on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1987 Toholammin lukiosta. Hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1993 Oulun yliopistossa ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkärin tutkinnon  vuonna 2004 Oulun yliopistossa. Hän työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa kirurgian klinikassa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12833?encoding=UTF-8