Takaisin

Saksalaisessa peruskoulutusjärjestelmässä tarvittaisiin kansallista sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta edistävää politiikkaa

Väitös sosiaalipolitiikan alalta

Väittelijä: Dipl. Sozialverwaltungswirtin Susann Riske

Aika ja paikka 13.11. klo 13, MS301, Medistudia, Kuopion kampus

Saksalaisesta peruskoulujärjestelmästä puuttuu yhtenäinen kansallista sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta edistävä politiikka, osoittaa Dipl. Sozialverwaltungswirtin Susann Risken väitöstutkimus. Riske tarkasteli väitöstutkimuksessaan, perustuuko saksalainen peruskoulutusjärjestelmä sukupolvien väliselle oikeudenmukaisuudelle. Tutkimuksessa syvennyttiin sukupolvien välisiin suhteisiin julkisissa peruskouluissa.

Keskeiset sukupolvioikeudenmukaisuuteen liittyvät peruskoulutuksen kehittämiskysymykset palautuvat Saksan nykyisessä koulutusjärjestelmässä liittovaltiotasoisiksi, minkä seurauksena peruskoulutus on Saksassa rakenteellisesti kirjava. Hajanainen koulutusjärjestelmä on uhka koulutuksen tasa-arvolle.

Liittovaltiojärjestelmän seurauksena peruskoulutukselle ei ole Saksassa määritelty yhteistä kansallista käsitettä. Kaikki liittovaltion 16 osavaltiota pyrkivät saavuttamaan keskeiset koulutukselliset tavoitteet omalla tavallaan. Risken mukaan olisikin välttämätöntä määritellä valtakunnallinen viitekehys, jossa huomioitaisiin niin alueelliset ominaispiirteet, oppilaiden vaatimukset kuin erityiset väestölliset ulottuvuudet. Yhtenäisen tavoitteen määrittelyn lähtökohtana tulisi olla oikeus mahdollisuuksien avautumiseen.

Myös koulutuksen rakenteellisten vaatimusten tulisi olla yhdenmukaisia. Tämä merkitsisi luokkatasojen lukumäärän, luokkakokojen, ilmoittautumissääntöjen sekä oppiaineiden ja viikkotuntien lukumäärän yhdenmukaistamista. Lisäksi oppilaille olennaiset vaatimukset tulisi määritellä valtakunnallisesti, jotta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus olisi mahdollista. Muutoksia tarvitaan myös opettajien ja rehtoreiden koulutuksessa.

Riske havaitsi tutkimuksessaan, ettei sukupolvioikeudenmukaisuuden merkitystä tällä hetkellä arvioida Saksan peruskoulutusjärjestelmässä. Sen edellytyksenä olisi sellaisen yhtenäisen valtakunnallisen viitekehyksen rakentaminen, jossa huomioidaan niin oppilaiden olosuhteet kuin alueelliset perinteet ja kieli.

Tutkimuksessa sukupolvioikeudenmukaisuuden käsite määriteltiin Jörg Tremmelin käsitteiden pohjalta. Tremmel erottaa toisistaan sukupolvien sisäisen ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden.

Dipl. Sozialverwaltungswirtin Susann Risken sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöskirja ”German primary education and intergenerational justice” (Generationengerechtigkeit in der deutschen Grundschulbildung) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjinä toimii professori Zoltan Tefner (Cornivus University of Budapest) sekä kustoksena professori Juhani Laurinkari Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12496?encoding=UTF-8