Takaisin

Sairaanhoitaja kohtaa ilmastonmuutoksen

Miten ilmastonmuutos näkyy sairaanhoitajien työssä? Apulaisprofessori Ruth McDermott-Levy on huomannut, että Suomessa moni yllättyy kysymyksestä.

– Ilmastonmuutoksesta ollaan kyllä tietoisia, mutta harva on tullut pohtineeksi sitä oman työn ja potilaiden terveyden kannalta, arvelee professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta. 

Ruth McDermott-Levy (vas.) ja Hannele Turunen uskovat, että nykyisistä opiskelijoista saadaan terveydenhuoltoon vastuunkantajia, joille tärkeää on myös ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen torjuminen.

McDermott-Levy on hoitotieteen tutkija, joka johtaa amerikkalaisen Villanovan yliopiston Globaalin terveyden ja kansanterveyden tutkimuskeskusta. Kuluneen syksyn hän on viettänyt Fulbright Saastamoinen -apurahan turvin Itä-Suomen Kuopion kampuksella.  Hoitotieteen laitoksen kanssa käynnistämässään tutkimuksessa hän kartoittaa suomalaisten sairaanhoitajien havaintoja siitä, miten ilmastonmuutos näkyy potilaissa ja hoitotyössä.

– Hoitajat ovat terveydenhuollon suurin ammattiryhmä ja he näkevät muutokset usein ensimmäisinä sairaaloissa, perus- ja kouluterveydenhuollossa sekä kotihoidossa. Niiden kartoittaminen auttaa ottamaan ne nopeammin huomioon potilaiden hoidossa ja sisällyttämään ilmastonmuutoksen vaikutukset myös hoitajien koulutukseen, McDermott-Levy toteaa.

Ilmastonmuutoksen myötä äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. – Suomessa kovat pakkaset aiheuttavat kuolemia, mutta myös yleistyvät hellejaksot ovat riski etenkin sairaille ja iäkkäille. Tämä näkyy vanhusten kotihoidossa, terveyskeskusvastaanotoilla ja sairaalassa esimerkiksi nestehukkana, sydänoireina ja lämpöhalvausoireina.

– Monissa suomalaisissa asunnoissa on vain pienet tuuletusikkunat, joten kotona asuvilla iäkkäillä ei ole mahdollisuutta edes tuulettaa kunnolla. Tällaisia asioita, jotka vaikuttavat omassa kodissa pärjäämiseen, hoitajat voivat joutua pohtimaan iäkkäitä potilaita kotiutettaessa. 

Suomessa todennäköisiä ovat entistä vähälumisemmat, pilvisemmät ja siten myös pimeämmät talvet. – Pimeys ja vähenevät talviliikuntamahdollisuudet heijastuvat mielenterveyteen ja fyysiseen kuntoon.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös muun muassa ilmanlaatuun ja siitepölykausiin ja lisätä joidenkin tartuntatautien, kuten punkkien kantamien puutiaisaivokuumeen ja borrelioosin leviämistä.

McDermott-Levyn mukaan terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä pitäisi käsitellä ainakin kolmesta näkökulmasta. Näitä ovat ilmastonmuutosta hillitsevät ratkaisut esimerkiksi sairaalan toiminnassa, potilaiden tukeminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja joustavat toimintatavat, kuten riskiryhmien huomioiminen sääilmiöiden aiheuttamissa poikkeustilanteissa.

– Suurimpana ja luotettuna terveydenhuollon ammattiryhmänä hoitajat voivat olla avainasemassa ja roolimallina. Heitä tarvitaan myös päätöksenteossa ja tuomaan uhkakuvien sijaan positiivista näkökulmaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Esimerkiksi käveleminen autoilun sijaan on jokaiselle hyväksi, mutta hillitsee myös ilmastonmuutosta.

McDermott-Levy on jo edistänyt ilmastonmuutoksen sisällyttämistä terveydenhuollon koulutuksiin USA:ssa ja odottaa Suomessa toteutettavan tutkimuksen antavan lisätietoa koulutustarpeista juuri meidän oloissamme. Kuopion vierailullaan hän on luennoinut ilmastonmuutoksen ja globaalin terveyden teemoista sekä hoitotieteen että kansanterveystieteen opiskelijoille.

Suunnitteilla on myös yhteinen verkkokurssi Itä-Suomen ja Villanovan yliopistojen, intialaisen Public Health Foundationin ja nigearialaisen Calabarin yliopiston opiskelijoille. Nigeriassa opetuksesta vastaa Itä-Suomen yliopistosta tohtoriksi väitellyt Enembe Onokon. – Tavoitteena on kouluttaa ja kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia johtaviin tehtäviin ilmastonmuutoksen ja globaalin terveyden pariin. Kurssi tukee myös muuta aihepiiriin liittyvää opetusta mukana olevissa yliopistoissa.

Turunen uskoo, että nykyisistä opiskelijoista saadaan terveydenhuoltoon vastuunkantajia, joille tärkeää on myös ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen torjuminen. – Nuoremmat sukupolvet ovat näistä asioista erityisen tietoisia ja haluavat myös saada muutoksia aikaan.

Suomalaisten sairaanhoitajien työtä ei ole ennen tutkittu ilmastonmuutoksen kannalta. McDermott-Levyllä ei myöskään ollut ennestään yhteyksiä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselle, kun hän ehdotti yhteistyötä. Yhteys löytyi ilmasto- ja terveysaiheiden koulutusta globaalisti edistävän GCCHE-konsortion kautta, jossa Itä-Suomen yliopistosta oli ennestään mukana kliinisen ravitsemustieteen ja kansanterveystieteen yksikkö.

- Toivottavasti yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin ja myös suomalaisia hoitajia saadaan mukaan alan verkostoihin. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu pitkään, mutta nyt on toiminnan aika, McDermott-Levy toteaa.

Teksti: Ulla Kaltiala Kuva: Raija Törrönen