Takaisin

Sairaaloiden lääkehuolto automatisoituu

Väitös farmasian alalta

Väittelijä: Proviisori Riikka Metsämuuronen

Aika ja paikka: 27.9.2019 klo 12, Mediteknian auditorio MD100, Kuopion kampus

Älylääkekaappien käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on ollut sairaanhoitajien kokemusten ja lääkehuollon tehostumisen perusteella onnistunut uudistus, osoittaa proviisori Riikka Metsämuurosen väitöstutkimus. Älylääkekaappeihin liittyvät vaaratapahtumailmoitukset olivat harvinaisia, eikä niistä aiheutunut potilaalle haittaa.

Metsämuurosen väitöstutkimus osoittaa lisäksi, että laskimoon annettavien antibioottien valmisteluun liittyvät työperäiset oireet ovat yleisiä osastofarmaseuteilla ja sairaanhoitajilla. KYSin sairaala-apteekkiin vuonna 2015 hankitun, antibioottiruiskuja valmistavan antibioottirobotin käytön koettiin vähentävän työperäisiä oireita ja nopeuttavan toimintaa. Metsämuurosen tutkimuksen mukaan sairaaloiden lääkehuollon automaatio lisääntyy Suomessa. Erityisesti älylääkekaappeja ollaan ottamassa käyttöön useissa suomalaisissa sairaaloissa lähivuosina.

Sairaanhoitajien kokemuksia KYSissä keväällä 2015 käyttöönotetuista älylääkekaapeista selvitettiin vuonna 2017 toteutetulla kyselyllä, johon vastasi 147 sairaanhoitajaa. Älylääkekaappien vaikutusta sairaanhoitajien ajankäyttöön ja työnkuvaan tutkittiin havainnointimenetelmällä vuosi ennen älylääkekaappien käyttöönottoa ja vuosi käyttöönoton jälkeen. Analysoimalla kaikkiaan 394 lääkehoitoon liittyvää HaiPro-vaaratapahtumailmoitusta selvitettiin, onko ilmoituksissa tapahtunut muutoksia älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen ja minkälaisia älylääkekaappeihin liittyviä ilmoituksia on tehty. Antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvien työperäisten oireiden yleisyyttä osastofarmaseuteilla ja sairaanhoitajilla tutkittiin kyselyillä ennen KYSin antibioottirobotin käyttöönottoa ja kaksi vuotta sen jälkeen. Suomen suurimmissa sairaaloissa käytössä olevista lääkehuollon automaatioratkaisuista kerättiin tietoa kyselyllä, johon vastasi 21 sairaala-apteekkia marras-joulukuussa 2017.

Älylääkekaappeihin suhtaudutaan myönteisesti

Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa sairaanhoitajista oli älylääkekaappeihin tyytyväisiä ja koki niiden olevan helppokäyttöisiä. Joka kymmenes vastaaja palaisi mieluummin vanhaan järjestelmään ja perinteisiin lääkekaappeihin. Yleisin älylääkekaappeihin liittyvä ongelma oli älylääkekaapin käyttöjärjestelmän häiriö tai muu tekninen ongelma. Suurimmalla osalla vastaajista ongelmia oli ollut kuukausittain tai harvemmin. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista koki älylääkekaappien parantavan potilasturvallisuutta.

Älylääkekaapit vähensivät lääkkeiden hakua kesken leikkauksen

Leikkausyksikössä älylääkekaapit on sijoitettu leikkaussaleihin, jotta tarvittavat lääkkeet ovat potilaan hoitoa lähellä ja jotta hoitajan ei tarvitse poistua leikkaussalista lääkkeitä hakeakseen. Havainnointitutkimus toi esille, että älylääkekaappien käyttö vähensi merkittävästi anestesiahoitajan tarvetta hakea lääkkeitä kesken leikkauksen leikkaussalin ulkopuolelta.

Älylääkekaappeihin liittyvät HaiPro-ilmoitukset harvinaisia

Älylääkekaappien käyttöönotto ei näkynyt HaiPro-ilmoitusten merkittävänä lisääntymisenä tai vähenemisenä, vaan lääkehoitoon liittyvien ilmoitusten määrän kehitys älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen oli linjassa edeltävien kymmenen vuoden kehityksen kanssa. Älylääkekaappeihin liittyvät ilmoitukset olivat harvinaisia ja kyse oli yleensä älylääkekaapin teknisestä ongelmasta.

Antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvät työperäiset oireet yleisiä osastofarmaseuteilla ja sairaanhoitajilla

Kyselytutkimus osoitti, että antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvät iho- ja hengitystieoireet ovat yleisiä osastofarmaseuteilla ja sairaanhoitajilla. Oireita kokeneista vastaajista puolet koki työperäisten oireiden vähentyneen, eikä kukaan kokenut oireiden lisääntyneen antibioottirobotin käyttöönoton seurauksena. Antibioottirobotin käytön koettiin myös vähentävän antibioottien valmisteluun käytettyä aikaa ja työntekijöiden altistumista antibiooteille.

Lääkehuollon automaatio lisääntyy sairaaloissa

Lääkehuollon automaatio muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jossa manuaalisia prosesseja korvataan uusilla prosesseilla laitteiden ja robotiikan, kuten älylääkekaappien ja antibioottirobottien, ja niitä tukevien tietojärjestelmien avulla. Kyselytutkimuksen mukaan lääkehuoltoa on automatisoitu useassa suomalaisessa sairaalassa. Automaation hyödyntäminen potilasturvallisuuden edistämisessä, lääkehoidon laadun parantamisessa ja aikaisemmin paljon käsityötä vaativien prosessien tehostamisessa jatkuu.

Älylääkekaapit ovat yksi keskeinen väline, jolla lääkkeiden käsittelyä tehdään turvallisemmaksi. Älylääkekaappeja oli joulukuussa 2017 käytössä seitsemässä sairaalassa ja lähes kaikkien muiden kyselyyn vastanneiden sairaaloiden tarkoituksena oli hankkia älylääkekaappeja viiden vuoden sisällä. Lääkehuollon automaatio ja tietojärjestelmien integraatiot ovat edellytyksenä katkeamattoman lääkehoitoketjun toteutumiselle, jota kohti suomalaisten sairaaloiden lääkehuoltoa parhaillaan kehitetään.

Automaation käyttöönotto sairaaloiden lääkehuollossa vaatii huolellista suunnittelua, hyötyjen ja riskien arviointia ja henkilökunnan riittävää koulutusta. Tärkeää on ottaa henkilöstö mukaan muutosprosessiin ja kuunnella heidän mielipiteitään. Käyttöönoton jälkeen automaation vaikutuksia tulee tutkia ja arvioida, ja näin kertyvän tiedon avulla lääkehuollon tehokkuutta ja turvallisuutta voidaan edelleen kehittää.

Proviisori Riikka Metsämuurosen farmasian alaan kuuluva väitöskirja Lääkehuollon automaatio yliopistollisessa sairaalassa, Tutkimus henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta (Automation of the Medicine Supply Process in a Tertiary Care Hospital, A Survey from the Perspective of Personnel and Patient Safety) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pirjo Laitinen-Parkkonen Keski-Uudenmaan sotesta ja kustoksena dosentti Toivo Naaranlahti Itä-Suomen yliopistosta.

Riikka Metsämuuronen (o.s. Väätäinen) on syntynyt vuonna 1991 Kuopiossa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 2010 Kallaveden lukiossa. Farmaseutin tutkinnon hän suoritti vuonna 2013 ja proviisorin tutkinnon vuonna 2015 Itä-Suomen yliopistossa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa                       

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/17635?encoding=UTF-8