Takaisin

Ruokahävikki piinaa matkailualaa luultua enemmän

Matkailualan ruokahävikin kaikkia lähteitä ei vielä täysin tunnisteta eikä niistä syntyvän ruokahävikin määriä tiedetä, osoittaa uusi Itä-Suomen yliopiston ja yhdysvaltalaiskumppaneiden tutkimus. Hotelli- ja tapahtumamatkailussa sekä ravintoloissa syntyvän ruokahävikin määrää osataan jo laskea ja arvioida, mutta uudenlaisten matkailun muotojen myötä myös ruokahävikin lähteet moninaistuvat.

Tutkijoiden mukaan ei riitä, että ruokahävikin torjumiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen osallistuvat vain perinteiset hotelli- ja ravintolapalveluja tarjoavat yritykset, vaan mukaan on saatava koko matkailualan nykytodellisuutta kuvastava palveluntarjoajien kirjo.

Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma, ja hotelli- ja ravintola-alalla se on suurin yksittäinen hävikin muoto. Joka vuosi arviolta 1,3 miljardia tonnia ruokaa päätyy hukkaan tai hävikkiin, mikä vastaa noin yhtä kolmasosaa tai jopa puolta maailmassa ihmisravinnoksi tuotetusta ruoasta. Ruokahävikki on merkittävä ympäristöongelma ja siitä aiheutuu paitsi sosiaalisia haittoja myös taloudellisia menetyksiä.

Matkailualaan kohdistuukin yhä suurempia taloudellisia, sosiaalisia ja lainsäädännöllisiä paineita ruokahävikin torjumiseksi. Nykymatkailu ei rajoitu vain pakettimatkoihin ja hotelliyöpymisiin. Niiden rinnalle ovat tulleet muun muassa telttailu, sohvasurffaus, AirBnB-majoitus, ystävien ja sukulaisten luona yöpyminen sekä matkailuautoilu. Näissä kaikissa syntyy ruokahävikkiä, mutta aihetta ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Kuitenkin myös näistä lähteistä peräisin olevan ruokahävikin vähentäminen on tärkeää.

– Matkailualalta löytyy jo nyt fiksuja yrityksiä, jotka ovat onnistuneet vähentämään ruokahävikkiään ja jopa tekemään siitä kilpailuedun. Ei kuitenkaan riitä, että vain virallinen matkailuala osallistuu ruokahävikin vähentämistalkoisiin, vaan mukaan on saatava kaikki toimijat. Tämän takia on tärkeää, että muuttuvaa matkailualaa tutkitaan myös ruokahävikin ja kestävyyden näkökulmista, tutkimuspäällikkö Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta toteaa.

Jotta matkailualan ruokahävikkiä olisi mahdollista vähentää kokonaisvaltaisesti, on tutkijoiden mukaan tärkeää selvittää ruokahävikin erilaisia lähteitä ja määriä sekä ruokajätteen käsittelytapoja. Lisäksi on selvitettävä ruokahävikin syntymiseen johtavia mekanismeja ja hävikin torjumisen pullonkauloja.

– Tarvitaan malleja, jotka kuvaavat ruokahävikin syntymistä ja mahdollisia muutoksia siinä. Niin ikään on tunnistettava rajapintoja, joilla ruokahävikin syntymiseen voidaan vaikuttaa, kuten vaikkapa sosiaalisen median keinoin. Loppujen lopuksi kyse on matkailun kestävyydestä ja kiertotaloudesta, Pesonen toteaa.

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Juho Pesonen, juho.pesonen(at)uef.fi, p. 040 184 2698

Tutkimusjulkaisu:
Gretzel, U., Murphy, J., Pesonen, J. and Blanton, C. (2019), "Food waste in tourist households: a perspective article", Tourism Review, Vol. ahead-of-print No. ahead-of-print. https://doi.org/10.1108/TR-05-2019-0170