Takaisin

Rikoskierteestä irtaudutaan parhaiten pitkäkestoisten ihmissuhteiden avulla

Väitös erityispedagogiikan alalta

Väittelijä KL Katariina Waltzer

Aika ja paikka: 13.10.2017 klo 12, sali E100, Educa-rakennus, Joensuun kampus

Subjektiivista hyvinvointia voidaan tavoitella ajasta ja paikasta rippumatta. Subjektiivinen hyvinvointi, joka käsitteenä lähestyy onnellisuutta, on ihmisen toiminnan universaali tavoite. Katariina Waltzerin Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa tarkastelun kohteena oli rikoksen uusijoiden subjektiivisen hyvinvoinnin rakentuminen eri elämänalueilla.

Waltzer haastatteli tutkimusta varten 14 miestä, joiden elämään kuuluu tai on kuulunut rikosten tekemistä ja vankilatuomioita.
Subjektiivisen hyvinvoinnin rakentumisen perusteella parhaiten rikoskierteestä näyttävät irtautuvan ne, jotka ovat onnistuneet säilyttämään pitkäkestoisia merkityksellisiä ihmissuhteita. Vaikeinta irrottautuminen taas oli niille, jotka ovat katkeroituneet epäoikeudenmukaiseksi kokemistaan elämäntapahtumista. Jotkut lapsuuden ja nuoruudenaikaiset tapahtumat ja niiden taustat oli kuitenkin ymmärretty myöhemmin, mikä on koettu omaa hyvinvointia parantavaksi tekijäksi.

Rikoskierteestä irtautuneilla enemmän positiivisia tunnekokemuksia

Tutkittava joukko oli päihde- ja rikoskäyttäytymisensä vuoksi vaarassa syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä. Lisäksi heillä oli vaikeuksia pitää yllä pitkäaikaisia ihmissuhteita, joten olosuhteet hyvinvoinnin kokemiselle voivat olla haastavia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kohdehenkilöiden kokemia elämänvaiheita ja vaiheesta toiseen johtaneita siirtymiä. Eri elämänalueiden sisällä tarkasteltiin kohdejoukon subjektiivisen hyvinvoinnin rakentumista, mutta myös tutkittavien kokemia subjektiivisen hyvinvoinnin puutteita.

Tutkimuksen tulosten mukaan tutkittavien elämänkulku sisälsi runsaasti siirtymiä, joita pidettiin vaikeina ja jopa epäoikeudenmukaisina, eikä niiden taustoja ja perusteita ole ymmärretty. Tällaisia negatiivisiksi koettuja muutoksia olivat tyypillisesti siirtymiset yleisopetuksesta erityisopetukseen tai kotoa kodin ulkopuoliseen sijoituspaikkaan.

Tutkimuksessa selvisi, että toimenpiteet, kuten kodin ulkopuolelle sijoittaminen, erityisopetukseen siirtäminen ja vankeusrangaistukseen tuomitseminen eivät ole tutkittavien kohdalla tuottaneet toivottuja tuloksia ja rikoskierre on kestänyt useita vuosia. Tulosten mukaan rikoksenuusijan subjektiivinen hyvinvointi koostuu negatiivisista, mutta paljolti myös positiivisista tunnekokemuksista. Näyttää myös siltä että rikoskierteestä irtautuneet kokevat vähemmän hyvin negatiivisia tunnekokemuksia kuin rikosten ja päihteiden sävyttämää elämää viettävät.

KL Katariina Waltzerin erityispedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja Rikoksen uusijan elämänkulku: hyvinvoinnin ja syrjäytymisen polut tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Matti Kuorelahti Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Leena Holopainen.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa: https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11953?encoding=UTF-8